Hermoromahduksella pukkaa

VIHAAN puhelinmyyjiä. En voi sille mitään, mutta agressioni nousevat saman tien kun minulle yritetään myydä jotain puhelimitse. Eilen hillitsin itseni mestarillisesti, enkä edes karjunut, töissä kun olin avotoimistossa, mutta heti puhelun päätyttyä lähti kirjallinen palaute asiakaspalveluun

”Olen tilannut XX-lehteä ja jopa uusinkin tilauksen tuossa viime viikolla. Minulle kuitenkin soitettiin puhelinpalvelustanne. EN TAHDO PUHELINYHTEYDENOTTOJA! Mikäli jatkatte soittelemista, en aio jatkaa tilaustani. Tahdon itse tehdä päätöksen kaikessa rauhassa, siksi tahdon vain KIRJALLISIA tarjouksia.

Oletteko ystävällisiä ja laitatte rekisterinne, etten tahdo puheluita teiltä enkä keneltäkään muultakaan puhelinmyyjältä? Kiitos. Valitettavasti olen ilmeisesti joutunut numeron teille antamaan tilausvaiheessa, mutta se ei tarkoita sitä, että ottaisin puheluitanne vastaan.”

Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi asioita yritetään väkisten myydä puhelimitse, kun olen sen kieltänyt. Ja miksi tilausta ei voi tehdä antamatta jonkin valtakunnan puhelinnumeroa? Vai mistä helvetistä ne sen kaivelevat? Nytkin kun yritin käpistä, että minulla on puhelin-robinson, se ei kuulema toimi, jos olen tilannut jotain. Ilmeisesti on lakattava tilaamasta, jos ei meininki muutu. Hyvä kuluttaja minussa menee aivan tärviölle, maailma ei hukukaan paskaan ja me voimme lakata lukemasta lehtiä.

Toinen hermoromahdus (ihan pieni) on tulossa mökkireissusta. Että montako villapaitaa otan mukaan, kun joka toinen päivä luvataan paistetta ja joka toinen päivä sadetta. Ehkä on parempi varautua sopivalla määrällä viiniä, niin on aivan sama sataako vai paistaako. Jouduin nimittäin pakkaamaan jo eilen suurimman osan mukaan lähtevistä olohousuista ja t-paidoista, koska tänään on taas yksi iltakinkeri ja huomenna pitäisi töiden jälkeen olla jo lähdössä. Jotta älkää sitten ihmetelkö, kun minusta kuuluu seuraavan kerran vasta joskus ensi viikolla. En ole hukkunut, vaan radioskugganissa.