Leikin liimalla

Kodinkorjaus/ parannustoimet jatkuivat. Hankin parisen viikkoa sitten viuhkojen korjaamiseen oikeata liimaa, sellaista, joka pitää kaiken kasassa. Nyt jatkoin liimaamista. Ensin kokeilin, kuinka kierrätystv-hyllyyni hankkimat kahvat suostuisivat pysymään sillä paikallaan. Niissä kun oli ärsyttävästi hivenen liian lyhyet ruuvit, seuraava koko taas jäi löysäksi. Niinpä liima, ja liima toimi.

Seuraavaksi ryntäsin kylpyhuoneeseen ja ryhdyin katselemään wc-paperitelinettä sillä silmällä. En ymmärrä mitä kylpyhuoneen suunnitellut kaveri on ajatellut muutenkaan, sen lisäksi että paperiteline esti suoraan istumista, myös käsisuihku on sijoitettu käytettäväksi vasenkätisesti ja se pitää repiä selän takaa, jos sattuu valtaistuimella olemaan istuntoa pitämässä. (Siihenkin on jo ratkaisu tiedossa, odottakaa vain, kunhan pääsen rautakauppaan.)

Minua vähän jännitti liiman pito, mutta turhaan. Kun irroitin telineen vanhoista rei´istään, pesin sen, sitten vielä pyyhin asetonilla, samoin tein seinämälle. Sitten vain paikka kohdalleen, liima molempiin puoliskoihin, kolmen minuutin kuivattelu, osat yhteen. Jouduin kannattelemaan palasia parisen minuuttia, mutta sitten liima alkoi pitää sen verran, että pääsin touhuamaan muuta. Hah! Olen hyvä!

Illalla menetin hermoni kuumuudesta. Menin tyhmä idiootti katsomaan sadetutkaa ja siellä luvattiin ihanaa sadetta, ukkostelua ja ilman viilennystä. Kun sade ei sitten saapunutkaan ennustuksen mukaisesti, olin raivon partaalla. Kuumuus vaikuttaa minuun erittäin negatiivisesti riittävän pitkään jatkuessaan. Naamakirjassa jo yhdelle viisastelijalle olin tarjoamassa paistinpannua ja kaulinta, kun kävi lämmöstä jaanaamaan (terveisiä vaan sinne, en mie tosissani ollut).

Tänään tuntuu kaikki olevan jo toisin, sopiva +20C. Vesisade tosin olisi tehnyt luonnolle hyvää, mutta ehkä illalla sitten. Tai ehkä ei ikuna enää. Mene tiedä näistä keleistä, herrassaan ovat.