Pääkaupunkiseudulla liikkuminen viisitoista vuotta sitten muuttaessani oli aika pelottavaa touhua. Liikuin kartan ja reittiopaskirjasen kanssa, koska en todellakaan muuten olisi tiennyt minne olen menossa. Nykyään kaikki on helppoa, sen kun näppäilen osoitteesta osoitteeseen tiedot Reittioppaaseen ja annan sen etsiä minulle tiedot valmiiksi. Jos aivan uudelle alueelle olen menossa, printtaan loppupään kartan mukaani. Helppoa!
Tänä aamuna tutkaisin, koska tapaamme ystäväni kanssa vaihtopysäkillä, kun matkaamme loppumatkan yhdessä sienimetsään. Sitä ei ole vielä tänä syksynä tapahtunutkaan, ensin sienet olivat myöhässä ja sitten maailma on asettanut kaikenlaisia esteitä tielleni. Mutta tänään, jos kohtalo suo ja sienijumalat ovat suotuisia, pääsen vihdoin rymyämään metsikössä muutaman tunnin. Jippii!
Eilinen savokarjalainen piirakanpaistotalkoo sujui mukavasti, piirakoita syntyi kymmenkunta pellillistä vajaassa neljässä tunnissa. Minusta ei kyllä aivan hevillä tule huippurypyttäjää, mutta onneksi ne rumemmatkin tulevat syötyä, koska maku oli jumalainen! Valmiita piirakoita sai kerrankin syödä tasan niin paljon kuin sielu sieti, eikä kukaan ollut komentamassa, että ne on tarkoitettu jotain tilaisuutta varten, pitää jättää rauhaan ja panna pakkaseen. Ihanaa! Minusta on kiva olla aikuinen! (Jäi niitä pakkaseenkin, varmasti teemme niitä myös pikapuoliin uudestaan. Pulikka toimi moitteettomasti, vaikka olikin vähän uutuudenkarhea.)
Aikuisuudessa on puolensa. Niitä on minusta aika paljon, varsinkin hyviä puolia.
VastaaPoistaJa karjalanpiirakat, ihan itse tehdyt, ovat taivaallisia! En ole varsinaisesti kai koskaan ihan kokonaan itse tehnyt, mutta sotkeutunut joskus hommaan äidin leipoessa niitä. Niitä menee helposti kai pellillinen kerralla.
Reittiopas on helppo ja hyvä apu!
VastaaPoistaMä muutin Helsinkiin 23 vuotta sitten. Ensimmäisen syksyn kuljin A4-kokoisen keskustan kartan kanssa ja laskin etukäteen monta katua kääntyy vasemmalle Manskulta ennen kun mun pitää jäädä pois niin, että pääsen perille Naistenklinikalle. Kyllä siinä oppi. Vaikeampaa oli oppia uskomaan, etteivät alkuperäiset helsinkiläiset osanneet käyttää julkisia kulkuvälineitä, heh.
Kiitos, meillä oli oikein hauskaa perjantaina! Hyvää musiikkia ja seuraa. Naurettiin ja tanssittiin. :)
Karjalainen mummo-vainaa (♥) paistoi tekemiään piirakoita valurautapannulla pääruoan lisukkeeksi. Nam! Harmi, ettei hän ehtinyt opettaa salojaan mulle vaikka elikin melkein 101-vuotiaaksi.
Onnea sienimetsään! =)
Juu, Penni, on siinä oikeasti puolensa. Olen huomannut. Huomasin myös rajani piirakansyönnissä, ei mennyt kuin kahdeksan, sitten tuli massu täyteen.
VastaaPoistaStansta, se muuten on jumalan tosi, että tsadilaiset ovat huonoja liikkumaan julkisilla. Johtuneko siitä, että käyttävät aina samoja reittejä, vaikka helpompiakin olisi.
Sienimetsässä oli mukavaa! Jalat ovat vähän hapoilla, ja nyt jo voisi nukkumaan mennä. Taitaa olla raitisilmamyrkytys... :-D