En ikinä ole ymmärtänyt, miksi blinejä pitäisi syödä vain tammikuusta maaliskuulle. Toki tiedän, että sillä on jotain tekemistä venäläisen ortodoksisuuden kanssa, mutta mehän olemme vain tällaisia pakanoita tai luterilaisia, jotka olemme napanneet naapurista hyvän ruokareseptin. Kai me nyt voimme niitä natustaa koska tahdomme (paitsi etten minäkään kesäkuumalla niitä tahtoisi välttämättä). Sovitaanko, että blinit ovat viileän ja pimeän vuodenajan ruokaa?
Tänään on viileä, kostea ja pimeä päivä. Täydellinen päivä siis mennä kylään ystäväperheeseen. Siellä on jo taikina nousemassa, loppuun se tehdään juuri ennen paistamista. Täytevaihtoehtoja tulee useita, mäti, sipuli, smetana, kylmäsavulohi, rapuset ja creme fraiche kastikkeet. Lisäruuaksi teemme mustatorvisienikeiton ja jos jälkiruokaa vielä mahtuu, saa jäätelö kastikkeineen vuoron. Puhuinkos mie juomista? Luvassa on glögiä, kuohuviiniä ja punkkua. Eiköhän noilla taas tokene.
Eilisestä luistin ovelasti. Polveni alkoi kiukuttelemaan kaikesta konttaamisesta ja kiipeilystä, niinpä saatuani ihmiset saunatiloistamme siirtymään juhlatilaan, pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja poistuin takaovesta. Näppärää. Ei minua kukaan ole siellä ymmärtänyt kaivata. Kun pääsin kotiin puoli kahdeksan maissa, olin niin poikki, että ruuantekokin jäi lähes haaveeksi. Veivasin sitten jauhelihan sienten, fetan ja yrttien kanssa murekkeeksi uuniin.
Yritin katsella Peter Kingdomin asianajotoimiston tempauksia ykköseltä kymmenen maissa, pilkkimiseni vähän häiritsi keskittymistä. Stephen Fry nyt vaan on yksi lempinäyttelijöitäni, joten pakko oli sinnitellä loppuun saakka, mutta sitä mie en ymmärrä, että miksi kaikki kivat ja hyvät ohjelmat siirretään myöhäiseen perjantai-iltaan. Tänään tosin ei tule telkkaria katsottua sitten lain. (Pitäisiköhän minun joku tallentava tikitikipoksi joskus hankkia? Todennäköisesti en jaksaisi kuitenkaan katsoa tallentamiani ohjelmia, joten antaapa olla.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti