torstai 31. maaliskuuta 2011

Kehu lääkäri päivässä

Omalääkärini on aivan huippu! Hän on hauska ja mutkaton ihminen, minulla ole tähän saakka ollut vaikeuksia puhua hänelle mistään ongelmistani. Sitä mieltä oli myös henkilökunnan edustaja, joka minusta EKG:n nappasi, sanoi häntä herttaiseksi. Meillä on oikeus valita sekä lääkärimme että käyttämämme terveysasema, täytyy sanoa, että sokkovalinnan perusteella onnistuin uskomattoman hyvin.


Eilen kun hän soitti minulle, en voinut kuin nauraa, hän niin vuolaasti kehui sydänkäyrääni loistavaksi. Hieno asia, että ihminen on innostunut työstään ja saa meidät asiakkaatkin innostumaan siitä. Hän nimittäin on niin hyvä manipuloimaan ihmistä, että itse asiassa olen suunnitellut laihduttavani aivan vain hänen ilokseen. (Tästä kyllä nyt tulee ihan sellainen olo kuin minua ei juurikaan kehuttaisi ja kannustettaisi, taitaa olla totta, kun lääkärikin siihen riittää...;-D)


Iltasella juttelin ottoveljen kanssa. Tällä kertaa hän seilasi Bohainmerellä. Kuulema on paljon karmaisevia merimiestarinoita luvassa. Odotan todellakin kiihkeästi, että hän pääsee laivalta pois hengissä, vaarallinen paikka! Valitettavasti en voi asiasta enempää kertoa, vaikka kyllä tekisi mieli, mutta kun ei taas ole minun asioitani.


Illalla lueskelin Helsingin kaupungin kaavoituslehdykkää. Ihanaa saada ensivilauksia tulevista muutoksista! Minusta on jännää seurata ympäristöni muuttumista, pohdiskelen, että tuon ja tuon muutoksen vielä kerkeän näkemään, tuon aloituksen näen, mutta en varmaan koskaan kokonaan valmista. Nyt kiinnostavat etenkin metrolinjaus sekä silta Laajasaloon, se lyhentää matkaa itäiseen Helsinkiin kummasti.


Töissä lohikäärmepuumme kukkii ties monettako kertaa. Ihme kasvi! Päiväsaikaan kukka ei juurikaan tuoksu, mutta kun iltapäivä koittaa, huumaava tuoksu alkaa levitä ympäri toimistoa. Itse asiassa niin huumaava, että olen miettinyt, pitäisikö minun suosiolla katkaista kukkavana ennen kuin joku astmaatikko saa kohtauksen. Toisaalta minusta on kiva, kun kukkaset kukkivat. Ehkä vielä seuraan tilannetta ja kohtahan se on taas viikonloppukin, saa kukkanen tuoksutella täällä aivan itsekseen.


Tänään aion laskea imurin vapaaksi komerosta. Pelottavaa...

2 kommenttia:

  1. Ole varovainen. Imurit kevätauringossa saattavat käydä arvaamattomiksi. Siksi olenkin päätynyt pitämään omani tiukasti - en kaapissa koska sinne ei mahdu, vaan omalla paikallaan pianon ja seinän välissä. Joskus se tosin letkuaan vihaisesti heiluttaa ja säikyttelee koiria, silkkaa ilkeyttään tietysti.

    VastaaPoista
  2. Sullahan kesy imuri, kun sen uskaltaa jättää ulos komerosta. ;-D Kaipahan se edes on talutushihnassa.

    Juu, koitan varoa, ettei omani saa yliotetta. Se tosin ei ole kovinkaan todennäköistä tällä ruumiinrakenteella... (malli laiska)

    VastaaPoista