Kurkku on julmetun kipeä. En tiedä, johtuuko se nuhan aiheuttamasta kuorsaamisesta vai itse nuhasta. Mene tiedä, nytkin heräsin kipuiluun jo ennen viittä. Ja niistämään tietenkin. Toisaalta positiivisena asiana voin todeta, että kuumetta ei ole ja muuten on olo ihan ookoo. Minulla on siis räkätauti, lapsellista touhua. Saa luvan parantua perjantaihin mennessä, koska silloin on taas tarkoitus mennä.
Ottoveli säikähti sairastamistani niin paljon, ettei tullutkaan yöksi. Minua nauratti, mutta toisaalta ymmärrän, että ei hän tahdo sängynpohjalla Suomen lomaansa viettää. Näemme siis uudelleen vasta kun hän on pois lähdössä. Oli ehkä parempikin niin, sen verran väsytti illalla, ettei minusta olisi ollut seurustelijaksi. Eikä siivoamaan hänen jälkiään. Sitten olisi vaan ollut toleranssi matalalla ja olisi tullut sanottua turhasta. Ja koska olin yksin kotona, en myöskään heräillyt joka rapsahdukseen, uni on erinomainen lääke katkonaisenakin pakettina.
Nyt mietin, että taidan jättää myös vierailun naapuriin väliin. Tuskin sielläkään minusta kovin paljon iloa on. Sitä paitsi kotona on turvallisempaa sairastaa. Paitsi etten ole sairas, olen vain flunssainen. Siksi menen myös töihin. Sain onneksi ensi viikon maanantain järkättyä vapaaksi, tarvitsen unta, lepoa ja omaa seuraa viikonlopun retkelyn jälkeen, sekin on tällä miehityksellä liikaa, pahoin pelkään.
Sitten inkivääriteetä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti