Viikonlopulla häämöttää pikku matkamatkanen Tampereelle. Ystävä täytti vuosia ja valmistui jonkun aikaa sitten, juhlimme molemmat tapahtumat pitkän kaavan mukaan lauantaina. Varasin jo kuukausi sitten majoituksen hotellista, mitä vanhemmaksi tulen, sitä huonompi olen nuohoutumaan muiden nurkissa. Etenkin jos nurkissa on rajallisesti tilaa.
Ihanaa lähteä vähäksi aikaa pois kotoa. Ja etenkin kiva on mennä Tampereelle. En tiedä, mikä siinä kaupungissa minuun vetoaa, jos töitä olisi, voisin vaikka muuttaa sinne. Se kai on leppoisampi kuin pääkaupunkiseutu. Tilasin itselleni Tampereen Matkailun sivuilta jopa kartan, en nyt siksi, että en osaisi keskustassa liikkua, mutta kun satun tykkäämään kartoista ja niiden tutkimisesta. Siinä tulee niin turistimainen olo.
Kesäloma-ajatkin pitäisi päättää. Ja pitäisi saada muultakin henkilökunnalta tieto puristettua palkkakonttoriin. Ajattelin lomailla viikon juhannuksen jälkeen ja sitten loput kolme heinä-elokuun vaihteessa. Tuskin mitään kummempia tulee tänäkään vuonna tehtyä, jos vaikka sitten kasvattelen parvekekasveja ja nautin toriaamuista. Se kyllä käy jo kummasti lomasta sekin.
Vaan eipäs vielä nuolaista, ennen kuin tipahtaa. Nyt jatkan työtä, että saan sitten joskus lomaa. Eilen katselin muuten yhta Himalayan naisista kertovaa ohjelmaa, niiden elämä oli yhtä raatamista kohdusta hautaa. Yksikin kahdeksankymppinen mamma, jota kuvattiin, totesi, että ei hän vielä ole kuollut, samalla kun leikkeli jotain ruohotuppoja. Sitten tätiä alkoi vähän väsyttämään ja hän päätti ottaa nokkaunet työnsä ääressä. Selostajan ääni kertoi, että mamma kuoli kolme päivää sen jälkeen. Kamalaa ajatella, että 80-vuotias mummeli ei vieläkään saa levätä, vaan joutuu tekemään työtä kuolemaansa saakka. Raasu.
Kovin olivat kohtaloonsa alistuneita ihmisiä. Tiibetissä on kuulema sanonta, jonka mukaan ihminen syntyy kuollakseen, tapaa ihmisiä jättääkseen heidät ja hankkii tavaraa menettääkseen sen. Eli kun tietää, että siellä peräpäässä on kuitenkin paskaa, niin ei ole niin kiire imaista, niinkö?
Toivottavasti reissun häämötys muuttuu todeksi eli mukavaa matkaa!
VastaaPoistaAika karu sanonta :O Ei kovasti lupaile mitään odotettavaa.
VastaaPoistaHyvää matkaa! Hotelliyö!
SusuP, mie toivon sitä kanssa.
VastaaPoistaReetta, se on tuo buddhismi vähän sellaista kohtaloonsa alistuvaa touhua. Jotta jos sitten seuraavassa elämässä olisivat asiat paremmin.
Mutta totta puhuen, kyllä suurin osa maailman väestöstä elää niin surkeissa oloissa ja joutuu tekemäään töitä kohdusta hautaan niin uskomattomalla intensiteetillä, että itseäni hävettäää joka ikinen väninä, mitä suustani päästän.Ei pitäisi, vaan kun ihminen olen, niin toimin ihmisen tavoin ja olen itsekäs.
Muakin hävettää välillä sellanen turha väninä. Toisaalta vänisenkin aika vähän, tai sitten en vaan ite tunnista. ;)
VastaaPoistaTurha valittaminen on kyllä tyhmää,esim. kouluruoasta, säästä ym. ... Mutta toisaalta pidän kyllä oikeuden valittamiseen - koin lukiossa hirveen maailmantuskakauden ja itkin Afrikan köyhiä, mikä ei auttanu ketään, ehkä vähiten itseäni. Aina löytyy joku jolla menee huonommin, välillä pitää päästää höyryjä ulos. ;)
Tää oli tällasta pohdiskelua itelleni :)