Nyt kuulkaas hyökkää työ kimppuun ihan kymmenellä. En tiedä minkä valtakunnan mutkalle taas taipuisin, että saan kaiken tarpeellisen syyskuussa tehtyä. Isoja setiä ja tätejä tulee kylään ja kaiken pitäisi olla tiptop, enkä mie mitenkään saa asioita järjestymään ja hullu olin kun, lupauduin siihen koulujuttuun ja koska mie muka nuorison kanssa leikin? Apua!
Sen lisäksi se räkätauti taitaa olla tulossa takaisin, nyt jo nenuli valuu. Sen lisäksi vatsa on sekaisin ja viime yönä säpsähtelin hereille tunnin välein. Ei mene hyvin nyt, mutta onneksi tällaisia maanantaipäiviä on erittäin harvoin. Ja onneksi huominen tulee pian ja sitten taas ajattelen ihan toisella tavalla, kun asiat asettuvat oikeaan perspektiiviinsä.
Ahdistusvellominen on ihan hyvästä, kunhan sinne ei jää asumaan. Paitsi että vaikka miten nyt itseäni lohdutan, niin pahaa tekee kun tätä päivää ajattelee. Sitä paitsi huomenna on silmälääkäri ja se kuitenkin tuomitsee minut pimeyteen. (Uskotteko jo, että tänään en ole hyvää seuraa?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti