Nopeata toimintaa

HUS:in silmätautien poliklinikka ilmoitti vastaanottaneensa glaukooma-lähetteeni. Tulipa tieto nopsaan! Seuraavana päivänä tuli jo hoitopaikan nimikin. Olisihan siinä tietysti pieni säästön paikka ollut, jos molemmat tiedot olisivat saapuneet vaikka samassa kirjeessä, mutta en mie valita, hyvä, että saan hoitoa. Katsotaan nyt sitten, koska. Ja mitä ne sieltä löytävät, en jotenkin millään tahdo uskoa, että minulla on jo muutama prosentti kadonnut vasemman silmän näkökyvystä, kun ei se tunnu eikä näy mitenkään. Olen siis kieltämisvaiheessa.

Tilasin itselleni välikausitakin, sellaisen musta-harmaa-lila-ruudullisen. Hupaisaa vain, että saapumisaika takille on vasta marraskuussa. Jos huonosti käy, välikausi on siinä vaiheessa muuttunut jo talveksi.

Töissä valmistelen ensi viikon kokousta, joka aiheuttaa niin paljon ja niin moninaisia ongelmia, että saatan joutua vielä stressin kouriin, ennen kuin ensi viikko on ohi. Eniten sylettää, kun jättivät peräti kolme päivää aikaa järjestellä tiettyjä asioita. Ne tietyt asiat eivät ole kaikkein helpoimpia. Voi olla, että kaivan Jatimaticin esiin ja päätän kokouksen poikkitaiteelliseen verijuhlaan. Tai ainakin haaveilen siitä, en kuitenkaan tee mitään, hymyilen vaan nätisti ja puren kieltäni