torstai 17. maaliskuuta 2011

Tekstiilikaksoset

Esihenkilölläni ja minulla on molemmilla vaaleansinistä päällä. Onneksi hänellä liivi ja minulla kauluspaita, emme nyt aivan täytä tekstiilikaksosten tunnusmerkkejä. Muutenkin kun sovittelin paitaa kotona päälleni, tuli Kutrihelena mieleen, hänellä usein on vaaleansinistä päällä. Pitäisi varmaan muutenkin ottaa hänestä mallia ja etsiä oma kalakaveri.

Pyörittelen niin käsittämättömiä pieruvideoita päässäni, ettette kuulkaas uskokaan. Olen näköjään päättänyt, että karhunmetsästysretkelläni karhu syö ja nylkee minut, eikä toisinpäin. Jotta mitä tuota edes yrittämään. Pah.

Onneksi illalla on jotain kivempaa tarjolla hyvässä seurassa (roolipelijohtajamme, ystäväiseni vuosien takaa). Keikalta on vain könyttävä heti kotiin, koska perjantai on edelleen työpäivä. Myöhäiseksi näköjään menee väkistenkin, kun Slayerin keikka alkaa siihen aikaan, kun olen jo nukkumassa yleensä työpäivää ennen... Ei vanha nainen tällaista peliä enää kovin monena iltana jaksa.

3 kommenttia:

  1. Hauskaa ja nautinnollista keikkaa! ♫

    VastaaPoista
  2. (oho, tuli linkki "väärään" blogiin, mut ei kai se haittaa..)

    VastaaPoista
  3. Kiitos kiitos! Onko sulla blogimaailmassa viisi virkaa ja kuusi nälkää? (Niin kuin mummo aikoinaan aina sanoi.)

    VastaaPoista