Ammatillinen messutapahtuma eilen oli tylsä, eikä tarjonnut mitään uutta. Päätimme kollegan kanssa, että ensi vuonna emme mene, mikäli tarjolla ole jotain todella mielenräjäyttävää jo ohjelmassa. Kun työkseen etsii erilaisia kokous-, majoitus- ja viihdytysmahdollisuuksia, niin välillä tulee tylsistyminen ja ahdistus. Osallistujat nimittäin usein haikailevat jotain uutta, mutta eivät osaa sanoa, mitä ovat vailla. Yritä siinä sitten jotain tarjota, kun kaikki on jo tehty ja koettu. (Tuli minulle kyllä pari ajatusta päähän, jotta ei kai se ihan niin harakoille karannut, saa sitten nähdä, saanko ketään kokeilemaan ohjelmaehdotustani...)
Matkalla kotiin eksyimme Casa Largon baariin hetkeksi. Se vasta olikin herkullinen hetki, siellä nimittäin saa cavaa eur 2,50/ lasillinen klo 16 – 18. Minullahan tunnetusti on herkkä kohta sydämessäni kuplajuomalle. Onneksi tarjous ei kestänyt pidempään, emmekä me viipyneet kuin reilun tunnin, muuten olisi taas mopo karannut käsistä. Nyt oli vain hetken hauska edullinen pikkuriikkinen hiprakka, joka oli jo haihtunut siihen mennessä kun kotiin pääsin.
Seuraavana yönä unta piisasi. Nukuin 9 tuntia! Siis minä! YHDEKSÄN tuntia heräämättä kertaakaan.Ruksi seinään!!!! Otanko tänäänkin muutaman lasillisen uutta unilääkettäni? (Tekisi kyllä mieli parsaa ja uusia perunoitakin, mutta jos sen projektin siirtäisi viikonloppuun. Mainoksen uhri kun olen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti