sunnuntai 29. elokuuta 2010

Ei ollut minun teekupilliseni

Ei tule minusta xtravaganza-laihduttajaa. Minusta ei ole sitoutumaan mihinkään juttuun vuodeksi, mene tiedä missä sitä on ja millaisessa tilanteessa ensi kesänä. Puhumattakaan että minulla olisi mahdollisuus sitoutua korvaamaan ateriani 10 viikon ajan vlcd-tuotteilla. Juu ei, miniminä mainostettu 3 viikkoa nyt ehkä vielä menisi, mutta kun minä PIDÄN syömisen lisäksi myös ruuan tekemisestä, niin eipä paljon kiinnosta.

Joku muu keino on keksittävä, vaikka sitten tämä tähän saakka noudattamani, hidastempoinen ja työläs ruokavalion kyttääminen ja pienen liikunnan lisääminen. Saanpahan ainakin silloin tällöin herkutella.


Sain Millanilta tunnustuksen. Nyt pitäisi sitten pelin sääntöjen mukaan jakaa lipettiä 7 blogille eteen päin ja tunnustaa seitsemän asiaa itsestäni. Luulen, että pitää hetki miettiä, kenelle laitan haastetta eteen päin, mutta ainahan minä voin seitsemän asiaa kertoa itsestäni. Ei niitä kuitenkaan sataa ole, niin kuin eräät ovat ahkeroineet.

1. Olen aika itsepäinen ihminen. Vaikka pelkäisin jonkin asian tekemistä tai sanomista, minun on sisäinen pakko tehdä se, jos olen päättänyt niin.
2. Aamukahvi on must. ltapäivälläkin voin jättää sen väliin ja illalla en unisyistä juo kahvia laisinkaan.
3. Tekisi mieleni leikkauttaa sellainen Makepeace tukka aina kun kyllästyn pitkään karvaani. Mutta enpäs ole vieläkään uskaltanut.
4. Olen epäluuloinen, pelokas ja sisäisesti ujo, mutta osaan peittää lähes kaikki tuntemukseni räväkän ulkokuoren alle.
5. Tykkään sellaisista ystävistä, jotka pitävät minuun yhteyttä. Minua kiusaa tupata minnekään.
6. Rakastan sienestämistä ja toivon, että ilma tänään selviäisi, että pääsisin metsään. Huonolta näyttää. Sitä paitsi heti sateen jälkeen poimitut sienet ovat ärsyttäviä löllöjä ja hankalia käsitellä.
7. Silmät ovat turvoksissa. Taisin nukkua jotenkin naamallani viime yönä.

Taidan mennä takaisin sänkyyn lukemaan Vikram Sethin Rakkauden musiikkia. Joanna Harris-putkeni jälkeen tuntuu vain ihan vieraalta kieleltä... Vetelin hömppää nimittäin useamman kirjallisen kerrallaan.

Edit 30.8. Mie luen nykyään kovin vähän blogeja. Tässä nyt kuitenkin sellaisia, joita ei näköjään vielä ollut paiskattu Kaunis polkkaaja-planketilla. En kyllä tiedä, jaksanko edes käydä heitä haastamassa sen kummemmin, ottakoot kopin, jos keksivät mistä syystä heille tulee sakkia täältä päin kylään. Voi juma, että on jumi-olo.

http://kukkamaa.blogspot.com/
http://tirlittan.wordpress.com/
http://ilmavirtaa.blogspot.com/
http://ambra.vuodatus.net/
http://mymskan.blogspot.com/
http://kaura.blogspot.com/
http://3xikuisuus.vuodatus.net/

8 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Täällä on tänä vuonna mahtava tattivuosi ja parit kanttarellisoositkin on jo keitelty. Toivottavasti pääset pian sieniretkelle. Tuo "sisäisesti ujo" on muuten hauska ilmaisu. Minä taidan olla sellainen myös, enkä missään tapauksessa tuppaudu kenenkään seuraan, jos vähänkin epäilen, ettei tykätä..

Maria kirjoitti...

10 viikkoa litkuilla? Johan siinä hampaat putoaa, kun ei pääse pureskelemaan mitään! Juu, ei onnistuisi minultakaan...
Kyllä minä luulen, että se hitaasti hyvä tulee toimii parhaiten ja tarkoituksenmukaisimmin tässäkin asiassa.

Minäkin tykkään ystävistä, jotka pitää yhteyttä, kun olen itse niin huono siinä lajissa. Ja minua vaivaa myös tuo tuppautumisen tunne... Toisaalta enminäkään ystäviä jaksa montaa kertaa kutsua. Jos kerran sanon, että kutsu on aina avoin, niin ärsyttää, kun kamu sitten sanoo, että "kutsua odotellessa, kutsua odotellessa..." Joillekin olen sanonut, että täytyy ensin tulla edes sen yhden kerran ennen kuin voi odottaa uutta kutsua.

Mutta jos kaveruksista molemmat on samanlaisia, niin mitenkäs se sitten toimii?

ville kirjoitti...

heh, silmät sikkurassa luin että "rakastan siemennestettä" mutta sienistä olikin puhe heh heh

-kummitus- kirjoitti...

Heh, on se hyvä, että meitä muitakin ujoja löytyy, Millan!

Mymskä, siinäpä vasta pulma! Kai se vain on luotettava intuitioon, että tahtooko ystävä nyt oikeasti nähdä ja toimittava sen mukaan. Miekin saatan pari kertaa vielä kysellä, mutta sitten jos se alkaa jäädä yksipuoliseksi kyselyksi, niin jätän sikseen.

Ville, voit olla varma, että EN RAKASTA sitä sotkua. Minun mielestäni kahden ihmisen välinen kanssakäyminen olisi paljon mukavampaa, jos sitä muhjua ei tulisi mukana.

Puhuri kirjoitti...

Löysinpä täältä yllätyksen :)

Maria kirjoitti...

Oh, kiitos tunnustuksesta! En kyllä jatka sitä eteenpäin, koska olen juuri listannut suurella työllä ne 100 asiaa... ;)

kukkis kirjoitti...

Ooh, kiitos! Nyt vasta luin editin, ja kylläpä lämmitti mieltä.

-kummitus- kirjoitti...

Mie oon vähän tällainen yllättelijä... ;-D