Olen viettänyt mökkilomaa ilman mökkiä. Olen ulkoillut, nauranut, hellitellyt, tehnyt ruokaa, juonut viiniä, ottanut päiväunia, saunonut kummallisiin kellonaikohoin, riekkunut olohousuissa ja virttyneessä villapaidassa, ottanut näkäräiset Lammassaaressa, kiivennyt lintutorneihin, käyttäytynyt teini-ikäismalliin ihastuneesti, shoppaillut (pari paitaa ja farkut), hakenut kengät suutarista ja vienyt toiset tilalle. Kaikessa tässä minulla on ollut seurana omahoitaja. Ei ole ollut sosiaalinen mediakaan mielessä, puhelin on maannut laukunpohjalla hiljaisena. Sienestämään piti lähteä tänään, mutta olomme ja elomme katkesi vähän yllättäen, kun omahoitajan isoäiti oli kaatunut ja hän lähti muoria katsomaan sairaalaan.
Antibiotti taitaa toimia, vielä on pari pilleriä ottamatta. Vatsa tosin on sekaisin, vaikka vedänkin maitohappobakteereja punaisen pillerin seuraksi (mutta en yhtä aikaa, neuvoi lääkärisetä). Muuten menee hyvin, paitsi että huomenna on mentävä töihin, onneksi tulee lyhyt viikko. Tällaista tavallista tänne kuuluu, tuikitavallista ja ihanaa!
 |
| Lehmiä Lammassaaren lähistöllä |
4 kommenttia:
Mulle kävi ihan samalla lailla, kirjoitin upean tuotoksen, joka hävisi kuin pieru saharaan.
No hitto, tavallista tai epätavallista, pääasia, että on ihanaa. Kuulostaa hyvältä.
Kivalta kuulostaa elämäsi. Olen niiin iloinen ja onnellinen!
T: Satuilija
Eikö ärsytäkin, Oma tila, kun joutuu rustaamaan asiat uusiksi?
Mymskä, on se. Ihanaa!
Satuilija, miekin olen!
Lähetä kommentti