Laatikkoleikkiä ja tuskailua

Muuttoasiat sujuvat äärimmäisen hyvin, olen saanut jo tehtyä sähkösopimuksen siirron, ilmoituksen väestörekisteriin, postille ja huoltoyhtiölle. Tajusin myös kysyä työpaikaltani muuttolaatikoita. Se olikin fiksu temppu, saan 40 laatikkoa ja nokkakärryt lainaan ilmaiseksi. Vaikka eivät ne laatikot nyt kamalasti olisi edes vuokrattuina maksaneet, viideksi päiväksi 34 euroa, mutta rahaa se on sekin. En vaan varmaan olisi ottanut noin paljon. Nyt otan, kun saan. Ainoa pikkuongelma on siinä, että miten ihmeessä saan ne luokseni, kun minullahan ei edelleenkään ole autoa...

Raha-asioista sen verran, että kun jotkut pakolliset viranomais/eläketms-maksut nousivat muutamalla prosentin kymmenesosalla ja veroprosenttikin näköjään nousi puolella prosentilla, lopputulema on muutamaa kymmentä euroa pienempi palkka kuin viime vuonna. Kummallista. Minä aina jotenkin olen elänyt sellaisessa illuusioiden maailmassa, että mitä pitempään tekee töitä, sitä paremmin ansaitsee. Joopa. Minulla tosin harhoja riittää monistakin asioista, niin kuin ihmisten hyväntahtoisuudesta ja maailmanrauhasta ja universaalista rakkaudesta...

Tuskaa tuottaa viimeinen nimissäni oleva ex-puolisoni auton liikennevakuutus. Sitä ei noin vain lopetetakaan. Yritän vielä hyvällä, laitoin hänelle postissa valtakirjat vakuutuksen siirtoa ja Autorekisterikeskusta varten. Kunpa hän ymmärtäisi omaa parastaan ja siirtäisi autoon liittyvät asiat omiin nimiinsä. Mikäli hän ei niin toimi, joudun ilmeisesti tekemään hänestä rikosilmoituksen, että pääsen pakollisesta vakuutuksesta eroon.

Muuten elo on rauhallista ja leppoisaa. Viime yönä nukuin 9 tuntia!!!