Se on täytetty

Olen tehnyt kaikki jouluun liittyvät työperäiset toimet. Jippii! Tänään vielä kannan kotiin esihenkilöni siivellä tilaamiani kuplajuomia, muistin peräti maksaa ne eilen hänelle. Tällä kertaa tilasin ihanaa rosen väristä cavaa, rypäleenä on merlot. Voipi olla namua, sopii tähän kohta valoistuvaan pimeään vuodenaikaan. Kuplat pitävät mielen pirteänä!

Töissä on tänään perinteinen joululounas. Kerran vuodessa voin syödä pienet nöttöset laatikoita, viipaleen kinkkua (tästä en kyllä ole ihan varma, se vaan maistuu niin omituiselta, mutta ainahan voin haudata sen sinapin alle), sekä keskittyä kala- ja alkupalapöydän antimiin. Joululounaasta tuli mieleen, etten vielä tiedä mitä minun jouluateriallani tarjotaan. Luulen, että jättikatkaravut tulevat olemaan yhdessä osassa mädin ja muiden härpäkkeiden kanssa. Vaikka vietän joulun yksin, minusta on kiva kattaa pöytä ja valmistaa herkkuruokaa samalla kun seuraan television lastenohjelmia. Subilta tosin tulee Simpsosia monta jaksoa peräkkäin, sekin voi olla minulle sopiva vaihtoehto.

Laskujenmaksun jälkeen minulle jäi niin huomattava rahasumma, että voin hankkia itselleni radion. En tosin 200 euron radiota, vaan 40 eeron mölytoosan. Huomenna kirjastoreissulla saattaisi olla myös kauppareissu kohdallaan. Voisin samalla napata muutamia elintarvikkeita mukaani, ettei kaikkea tarvitse aattona raahata.

Minulla tuntuu olevan suunnitelma. Hyvä niin. Suunnitelman tärkeimmät osaset ovat mielenrauha ja kotirauha. Olen niin onnellinen, että saan olla ilman väkivallan uhkaa! Välillä melkein kyynel tirahtaa silmäkulmasta, kun ajattelee menneitä. Nyt kuitenkin siirryn takaisin maanpinnalle ja arkistojen kimppuun. Yyh.

Edit 16:40 Perkele, mikä putkiaivo sitä miekin olen, jo kolmas postaus, jossa puhun radiosta. Jo on kumma, jos ei se pian tänne ilmesty. Mutta ei ainakaan tänään. Ehkä huomenna.