Taidetta tuntuu olevan joka paikassa, sähkökaapeissakin. Ja luvallisesti, mikäli oikein ymmärsin.
Nukuin viime yönä 8 tuntia, enemmänkin olisi maistunut, ei nimittäin taas vieraissa oloissa unta tullut, vaan kun piti tulla töihin selvittämään sen pölypilven aiheuttamia ongelmia työyhteisöllemme. Toinen, mitä nukkumisen lisäksi olisin voin jäädä tekemään, olisi ollut lukeminen. Minä, Ozzy on osoittautunut surkuhupaisuuden kukkaseksi. Jollain on ollut niin kamalaa, että se on jo ihanaa. Se on tuo itseironian kukka, kun on se kaunehin kukka. Suosittelen!
2 kommenttia:
Sattumoisin tuli toissa viikolla luettua Sharon O:n "muistelmat".
Ja sitten katsoin Osbournesia vähän dvd:ltä siihen perään.
t. Puhuri, joka ei malta nyt kirjautua
Kai miun pitää se Sharoninkin muistelmateos lukea, että tulee monipuolisempi/ tasapuolisempi kuva tapahtuneesta.
Lähetä kommentti