Pääsin kampaajalle ja vihdoinkin uskalsin antaa periksi haaveelleni. Minulla ei ole enää pitkät hiukset, vaan takaa suorastaan poikalyhyt, eteen viistopitkä polkkatukka. Revittynä, niin kuin nuoriherra kampaaja totesi. Ei ihan Makepeace, mutta vähän sinne päin.
Kivaa oli, ja kasvaahan se, mutta jotta tämä pääsisi oikeuksiinsa, minun pitäisi olla 20 kiloa kevyempi ja 10 vuotta nuorempi. Mutta eipä haittaa, mie tykkään silti. Nyt meni vain enemmän rahaa, kun meni enemmän aikaakin. Senkin korvaa herra kampaajan hauskat jutut, taidan uskottomasti vaihtaa kampaajaa lennosta.
Kuvan takatukasta saatte sitten, kun joku sen ottaa. Se on hieno, älyn hyvä kesätukka! Ja kihara, luonnontaipuisa ainakin. Jos joku poikaystävä olisi ihastunut minuun pitkätukkaisena, nyt joutuisi ihastumaan uudelleen, tai olisi poikaystävän vaihtoviikot edessä. On se hyvä, ettei sellaista vielä ole.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Nyt vaan sitten Dempseytä hommaamaan, niin tyylii on täydellinen.
Kappas kun ei Mäkkaiveria kuitenkaan. ;-D
En voi olla kommentoimatta, etä tuo "tukka pois ja linnaan" on kohdallani mennyt täysin päinvastoin: molempien reissujen jälkeen olen palannut pisimmällä ja vahvimmalla kuontalolla vahvistettuna. =)
Ikävä niitä kutreja ja suututtaa tämä värinsä kadottanut hamppukasa..!
Noh, elä ota pahalla, ehkä sanavalinta oli taas vähän huolimaton.
Kannattaa ehkä tarkastaa hivenainesaantia. Ja usein hiukset vaan välillä ohenevat, kunnes taas aloittavat kasvupyrähdyksen. Hyvä siitä vielä tulee, usko pois, Stansta.
Ei mua haitannut sun sanavalinta ollenkaan -kuhan naureskelin. :)
Mulla olis kalkkia ja monivitamiinia, mutta ei ne purkissa toimi. Mä oon niin huono napsiin mitään pillereitä!
Lähetä kommentti