Eilen vein naispuoliset kollegani kokkikurssille. Väänsimme Uudenmaan Marttojen keittiössä ihanaa louisianalaista ruokaa, creolia ja cajunia. Täytyy myöntää, että vaikken usko Amerikasta mitään hyvää tulevankaan, ruoka voi tehdä poikkeuksen. Kollegatkin ovat kivoja. Marttojen keittiö on aika hieno ja kurssit edullisia. Tuokin maksoi vain eur 50/hlö ja juomat päälle.
Siihen päälle pönötimme vielä baarissa. Onneksi ymmärsin lähteä jo ennen yhtä kotiin, mutta paska, paska, paska tätä fysiikkaani. Kun unirytmini olen taas onnistunut sotkemaan, ei viime yönäkään sitä lajia annettu kuin viisi tuntia. Se oli sitten kolmas yö huonoilla unilla. Vitu. Olen tosin sitä mieltä, että sillä mennään, mitä on annettu, vaikka harmittaa, että pitäisi elellä vaan huopatossutehdaselämää.
Kohta lähden vapaaehtoistelemaan aina iltapäivään saakka. Sitten vielä pitäisi roolipelata ja grilliä. Saattaa olla, että tukehdun vielä kakkuuni. Tai saan sydänkohtauksen. Mutta kai se on parempi tipahtaa lennosta kuin kitua sängynpohjalla. Taidan odottaa huomista ja lepopäivän pyhittämistä varsin kiihkeästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti