Koska vointini ei ole mikään maailman paras, eilinen tirskuttelu on lisääntynyt, ottanut mukaansa yskän ja kurkkukivunkin, ajattelen vain sänkyä ja unta.
Eilen illalla olin taas kahden peiton loukussa, kun nukkumaan mennessä ja alkuyöstä minulla on julmetun kuuma. Muistutan kuulema inhimillistä patteria, ovat entiset unilelut todenneet. Sen sijaan aamuyöstä alan palelemaan, silloin tarvitsen toisenkin peiton. Nyt kun vielä ilma on lämmennyt (vaikkei sitä äkkiseltään ulkona uskoisikaan), on talvipeittoni turhan kuuma. Kesäpeiton taas olen varannut vieraspeitoksi, olen käyttänyt päiväpeitettä alkuillan peittona, mutta se ei tunnu kaikkein parhaalta, kun on sellaista kutomalla kuvioitua puuvillaa. Eikä se ole loppupelissä hygieeninenkään, jos en laita siihen pussilakanaa.
Aion ratkaista tämän itseaiheutetun ongelmani taas, kunhan vain Ikeaan pääsen. Sieltä on nimittäin kotoisin se edellinenkin kesäpeittoni, hinta alle kaksi euroa. Ei kaada minunkaan talouttani. Ja jos ja kun taas Ikeaan pääsen, voisin katsella sieltä lampunvarjostinta makuuhuoneeseen ja siirtää nykyisen valkean pallukan keittiöön. Ja jotain sisustustarroja ja verhoja ja tyynyjäkin voisi vähän katsella. Ai niin, talouspaperiteline, munakello ja veitsimagneetti puuttuvat myös.
Juu. Tiedän. Käyn kalliiksi itselleni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Minä taas kuulemma olen fysiologinen ihme, kylmempi kuin ulkoilma. Myös talvella.
T: Satuilija
Se on jo aika viileä, taidat olla cool... ;-D
Lähetä kommentti