Unettomuus on kiusannut siitä saakka kun saavuin kotiin. Alkaa vähän harmittaa, kun ei tahdo jaksaa edes ajatella loma-aktiviteetteja, saatikka tehdä jotain. Hyvä puoli tässä on tietenkin siinä, että ei tarvitse mennä töihin. Kyllähän sitä mieluummin haukottelee kotona tai ulkona kuin tylsästi toimistossa.
Hei, nukkumatti! Jos ei sitä unta pian ala kuulua, turvaudun kemikaaleihin tai alkoholiin. Tämä on uhkaus, jos ei luomu-unihiekkaa ala näkyä. Räyh!
Eilisen kävin haukottelemassa eteläisen Suomen rannikolla. Kyseessä oli tutustumisretki yhteen kokouspaikkaan, jonne kollega minut houkutteli, vaikka lomalla olinkin. Retki oli kiva, paikka kaunis, ilma erinomainen, ruoka oli ihan ookoo, mutta ei huippuevästä. Ei hassumpi tapa viettää aikaansa kuitenkaan, terassilla meren ääressä viinimuki kourassa. Tosin jos olisin jaksanut, sen kurtunsoittajan olisin mieluusti tönäissyt jordaaniaan. Olisi taas tullut paikkakunnalle uusi aavelegenda, hukkunut haitaristi. Siellä kun tuntui riittävän kummitteleviä sinisiä rouvia ja äitiä ja lasta...
Tänään odottelen tekstiviestiä, joka kertoisi kirjatilauksen saapumisesta. Samoin kiinnostaisi, koska saan pyyhkeet ja muun materiaalin, jota tilasin Henkkamaukalta. Ja jos en mitään muuta keksi, niin olkoon sitten tänään päivä, kun menen katsastamaan alennusmyynnit. Muutama työpaita ja yhdet housut eivät olisi pahitteeksi. Voisin ainakin yhden vetoketjuvaivaiset teryleenit nakata mäkeen. Niistä ei ole enää edes kierrätykseen, on sen verran hiutunut kangas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti