Hyvissä ajoin iltapäivällä suunnistin Kirppu-kissan nimenantojuhlaan piirakkatarpeet ja retkijuomaa mukanani. Aurinko paistoi, onneksi tuuli sen verran ravakasti, ettei tukehtumaan päässyt. Löysin Reittioppaan avustuksellä hyvän kuljetusmuodonkin.
Teimme evästä, juopottelimme, pidimme kissanristiäiset (joka olikin kovin hupaisa tilaisuus papinvierailuineen, seremonioineen ja lahjoineen, toin koko perheelle Kirjastokissa-kirjan), nauroimme, juttelimme, söimme, joimme vähän lisää. Yht´äkkiä kello oli taas lähempänä yhtätoista, kun poistuin Winstonin ja Kirpun jäädessä tuijottelemaan avautuvasta ovesta siintävää vapautta. Winstonkin oli ihanasti rauhoittunut, kun oli saanut nuorempaa ja vilkkaampaa seuraa. Kirppu taas on nimensä mukaan pieni honkelojalkainen hurmuri, jonka ihmisrakkaus on aivan omaa luokkaansa. Tuli mieleen oma edesmennyt Elvis-kissani, joka rakasti kaikkia antaumuksella.
Nyyh ja niisk, mie niin tahtoisin ottaa kisuja.
Vielä poikkesin parissa baarissa naapurustossa asustelevan ystäväni kanssa. Olipa taas ihmeellistä jutella ihmisten kanssa, kuunnella tarinoita ja jakaa niitä. Pitäisi liikkua enemmän ihmisten parissa, mutta kun sekin tulee niin tyyriiksi, ettei kovin monta sellaista keikkaa toinne tehdä, jos meinaa velkansa maksaa.
Tänään aion viettää kesän kuumimman päivän sisällä virttyneessä t-paidassa. Huomenna menen taas töihin muutamaksi viikoksi, ennen kuin vietän varsinaisen lomani. Mutta se on vasta huomisen murhe, nyt nautin laiskottelusta ja korkeintaan kastelen ja kuopsutan parvekekukkasia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti