lauantai 26. maaliskuuta 2016

Deliberate mayhem

Tulin käymään kotosalla sillä välin, kun Rotumarsu katsoo Walking Deadia. Kauhu ei edelleenkään ole minun ohjelmani. Näen vain painajaisia. Turha siis kiusata itseään tai toista, kerkeänpähän käydä kotona kääntymässä ja keräämässä unohtamani ruoka-aineet. Minulle tosin on annettu vain apukokkioikeudet, lihaan en kuulemma pääse koskemaan. Teen sitten pari lisuketta ja valkosipuliperunat.

Torstai-iltana matkasin saunan jälkeen pohjoiseen parin juna-aseman verran. Siiselihän se sieltä taas huuteli. Valitteli olevansa kovin kiireinen aina siihen saakka, kun saavat harrastetilansa valmiiksi. Mikäs siinä, ei se minua haittaa, kunhan nyt välillä satumme samoille huudeille. Pari baaria kiersimme ennen kuin matkasimme hänen luokseen. Siellä pidimme taas omat alkoholia ja musiikkia iltamat, meni pitkään. No new; same same, but different. Ennen kuin Siiselin luota läksin, hän nakkasi minulle suklaamunan kätösiin. Hassu pääsiäispupu. Pidän munaa jakavista pupuista.

Pääsin ajoissa liikkeelle. Minua ajoi tarve päästä apteekkiin. Syy oli typerä, sitä gynekologin kirjoittamaa uutta estrogeniäkään ei löytynyt apteekista. Piti sitten ryhtyä epätoivoisiin tekoihin, kysyin, että mitä heiltä yleensä löytyy, lähetin apua-SOS-tekstarin omalääkärilleni pohjoisempaan Suomeen. Että nyt kaipaisin apua, ennen kuin ryhdyn tappamaan ihmisiä. Onneksi ystävä ymmärsi hädän ja soitti puhelinreseptin. Sain kuunnella kaukokettuilua puolisonsa taholta, kun viisasteli taustalla, että pitäähän ystävän pelastaa Uudenmaan pääsiäisrauha. Siihen totesin, että tässä vaiheessa aletaan jo puhua maailmanrauhasta. Ja että hyvähän se on sieltä 400 km päästä huudella.

Tänään tulee karitsaparka ja muuta hyvää. Iltasella saunaa ja lisää alkoholia ja musiikkia iltamia. Mukavaa ja leppoisaa. Minulla on kyllä hauskaa Rotumarsun kanssa. (Joku saattaisi viisastella, että taitaa olla hauskaa kaikkien kanssa. No niin on, etenkin sellaisten ihmisten kanssa, jotka olen itse valinnut. Nyt niitä vaan on taas enemmän kuin pitkiin aikoihin. Tiedän, ettei tilanne tule jatkumaan tällaisena loputtomiin. Siksi nautin tästä niin pitkään kuin voin.)

2 kommenttia:

Brandon kirjoitti...

Lukeeko siiseli ja rotumarsu blogiasi?

-kummitus- kirjoitti...

Tuskinpa olisivat kiinnostuneita minun kirjallisista oksennuksistani. Toisaalta eivät tätä lue kovin monet muutkaan ystäväni.