perjantai 15. marraskuuta 2013

Luolanaisen tunnustuksia

Hesarin kuukautisliitteessä oli juttu miehen luolasta. En minä sitä muuten olisi huomannut, kun välttelen HS:n sivuja (koska se viisi juttua viikossa tulee niin nopeasti täyteen, että harmittamaan alkaisi), mutta kun ystävä jakoi linkin naamakirjassa, niin kiinnostamaan alkoi tietenkin. Tuli mieleen, että vain toimeentulevalla perheellä on varaa miesluolaan.

Sitten aloin miettiä, että eihän naisillakaan usein ole omaa tilaansa, on vain kodinhoitotiloja. Mikä helkkarin kuvitelma siinä oikein sykkii, että jos ihminen tahtoo pitää työskentely- ja lapsenhoitotilan toimivana, puhtaana ja järjestyksessä, niin se on heti joku naisen tila ja naista täynnä? Ja että mies ei sinne mahdu. Huhhuijaa... Toivottavasti jutussa mainittujen miesten vaimoillakin on oma tila, sellainen naisluola, missä saa tehdä naisille tärkeitä juttuja. Missä saa oven lukkoon eikä kuule kääpiöiden huutoa. S**tana.

Nykyinen kotinihan on yhden herran luolan kokoinen. Reilu 40 neliötä, jossa on keittiö, että saan tehdä kavereille ruokaa, parveke, että voimme harrastaa joutavanpäiväistä tupakointia, keittiönpöytä tärkeitä keskusteluja varten, sohva ja nojatuoli loikoiluun, tietokone, nettiyhteys ja kaiuttimet tilanteeseen sopivan musiikin kuunteluun, sauna, jossa voidaan olla hiljaa, buduaari, jossa yleensä nukutaan, mutta tarpeen tullen rakastetaan iloista antajaa ja muutama huonosti suunniteltu kaappi, jossa voin pitää harrastusvälineitäni (patoja, pannuja, kenkiä ja rätei ja lumpui).

Minusta alkaa tuntua, ettei tämä vapaaehtoinen lapsettomuus ja ei niin vapaaehtoien parittomuus oikeastaan niin huono asia olekaan. Miksi niitä kääpiöitä sitten tehdään ja pariudutaan, jos kuitekin pitää karata piiloon niiltä. Tietysti jokainen tarvitsee omaa aikaa ja omaa tilaa, mutta hei, eikös se ole ihan normaalia sovittaa elämät niin kuin elimetkin ihan saman katon alla yhteen? Vai elänkö minä jossain vieraantuneessa haavemaailmassa?

4 kommenttia:

Marjaana kirjoitti...

Et elä, mulla nousi karvat pystyyn kans tuota juttua lukiessa!

Ja ihan samaa mietin: se miesluolan naisellinen vastine vissiin sitten on tosiaan se ruhtinaallisen kokoinen kodinhoitohuone jossa parhaassa tapauksessa viikataan pyykkejä lapset jaloissa roikkuen. GRRRRRRR!

Miesten suurenpi tarve omaan aikaan on myytti jota media ruokkii. Tai tämä aika: naisille saman myöntäminen ei ole niin sallittua.

Anonyymi kirjoitti...

Hear, hear! Samat oli aatokset juttua lukiessa. Eikä se täkäläisessä uroksessakaan herättänyt ymmärrystä. Propsit hälle siitä.

Åboriginal

Nollavaimo kirjoitti...

Olet oikeassa. Mä vaan olen niin nössömutsi, että mulle riittää oma työpöytä. Ja TM on niin nössöisi, että sille riittää kirves, halkopino ja hakkuupölkky. Vain Isompi haluaa paeta omaan luolaansa - silloin kun ei ole mun sylissä -, mutta se teinille suotakoon.

-kummitus- kirjoitti...

Mit vit!? Ihmiset puhuu mulle!

Marjaana, ei murista hirveästi, ei se auta. Mutta vähän kuitenkin.

Åoboriginaali, sullon fiksu miäs.

Nolla, voin olla myös vasemmassa. Teijjän Isompi vaan on sen laatuinen, että hän tarvitsee kolon. Terveisin komerossa kasvanut. (Mulla ei tosin ollut syliä.)