perjantai 4. huhtikuuta 2014

Riippumaton tarpeessa - pun intended

Olen touhunnut liikaa, keskittynyt liian moniin asioihin, yrittänyt hoitaa turhan monta juttua. Ja samalla unohtanut itseni, rajoilla mennään taas. Työ vaatii, ystävillekään en osaa sanoa ei. Ja sitten minä hullu sniiduilen leponi kanssa. Mutta on tässä paljon kivaakin ollut.

Keskiviikkona ystävärakkahin pyysi minut ulkoilemaan. Hän oli ex tempore liikkeellä, kaipasi seuraa. Minua ei kauan tarvinnut ylipuhua, kun jo matkasin kylille. Jouduimme vahingossa Kalle Ylitalon levynjulkaisukeikalle, vaikka tarkoitus oli vain löytää baari, jossa ei hirveästi tapahtuisi. Rehellisyyden nimissä pitänee sanoa, että vaikka jossain muussa tilanteessa olisin saattanut jopa innostua musiikista, minulta vaan pettivät hermot, piti päästä pois paikalta. Ei paljon Koli huudellut.

Seuraavassa baarissa meni turhan pitkään. Olin kotona vasta yhden maissa. Seuraavana aamuna heräsin tuntia myöhemmin, olin onnistunut täppäämään herätyksen pois päältä ja jatkanut unia. Hirveällä usvalla jolkkasin töihin, kerkesin, ennen kuin muuttomiehet (osa miljoonas, eikä loppua näy) saapuivat paikalle. Onneksi olen erittäin järjestäytynyt persoona ja minulla on mukana pieniä sinisiä pillereitä (migreenilääkitys).

Töissä pääsin sisälle asioihin, jotka saavat työni tuntumaan entistä mielenkiintoisemmalta. Pitää jälleen kerran todeta, että olipa onni joutua irtisanotuksi. Ikinä en olisi mennyt ja tällaiseen törmännyt. En olisi uskaltanut.

Silti tänään kun olisi ollut aika vähän kirmailla työkavereiden kanssa vapaa-ajalla, en vaan jaksanut. Jo kahdeksan maissa tuli tarve irtaantua ja lähteä kotiin. Osatekijä sekin, että olen onnistunut sotkemaan raha-asiani pahemman kerran, eikä mitenkään auttanut, että piti p*rkeleellisen kallis ripsivärikin käydä ostamassa, kun kerrankin kaupungille pääsin ihmisaikaan. Minua vähän ahdistavat talousasiat, mutta minkäs siille voi. Palkankorotusta ei kuulu, todennäköisesti se on joku naurettava summa ja kaikki on ihan paskaa. (Siltä minusta jotenkin tuntuu nyt joka tapauksessa. Verotuksessakin kävi huonosti, joudun maksamaan takaisin eur 33. Hirvee summa, kertakaikkiaan. Voisiko joku lyödä minua, koska olen idiootti?)

Huomenna aion kasvattaa uutta elämää. Panen siementä vakoon.

Ei kommentteja: