maanantai 22. joulukuuta 2014

Päivä seisahtaa, samoin blondi

Onpas tämä nautinto! Törkkäsin juuri uuniin eilen illalla leipomani sämpylät. Veikkaan tosin, etten vieläkään onnistunut, vaikka laitoin jauhoja juuri ohjeen ehdottaman määrän. Todennäköisesti meni liikaa, koska ohjeessa sanottiin, että taikina jää löysäksi. Ei muuten jäänyt. Mutta syön minä ne koppuratkin ihan vaan siitä ilosta, että saan syödä aamupalan kotona eikä minnekään ole kiire.

Koristelin kuusen, se on edelleen mieluisaa ajanvietettä. Koko yön nukuin kuusen valot päällä, siitä tulee jotenkin lapsuus mieleen, muistan nukkuneeni sohvalla ihan vain siksi, että valoja oli niin kiva katsella. Heräsin vain kerran, mutta - ihme kyllä - sain uudelleen unta. Iltalehdykän mukaan Jennifer Aniston muuten kärsii samanlaisista ylivilkkaista aivoista kuin minäkin. Mehän ollaan suorastaan samiksia! Ai ei vai?

Eilen pidin suuren televisionkatselupäivän. Katsoin tietenkin Miss Marplen ja pari muuta elokuvaa. Ei ole ihmeiden aika ohi, toisesta jopa tykkäsin! Koti on imuroitu ja sauna pesty. Kun ryhdyin kaivelemaan siivouskomeroani, löysin sieltä ihmeekseni saunanpesuaineen. En muistanutkaan, että sellaistakin minulla on. Yleensä vain lakaisen ja huuhtelen saunan, ei sitä joka kerta pestä tarvitse, kun käyttää laudeliinaa eikä sotke siellä.

Pyysin tarjouksen kotivakuutuksesta. Nykyinen on turhan kallis eikä itse asiassa olisi korvannutkaan sitä, jos naapurin vesivahinko tai tulipalo olisivat tuhonneet minun omaisuuteni eikä naapurilla olisi vakutuusta. Tarjouksen mukainen on puolet halvempi ja sain siitä vielä ammattiyhdistyshalvennustakin. Taidan vastaanottaa tarjouksen, etenkin kun he huolehtivat puolestani vanhan sopimuksen irtisanomisesta. Jonkinlaista pesämunaa on ryhdyttävä keräilemään heti maaliskuussa, säästettävä ne vuokranlaskussa säästyneet rahat, että on jonkinlainen hätävara käytettävissä. Sitä kun ei tiedä, mihin tilanne töissä tai terveydessä muuttuu.

Nyt täällä tuoksuu tuore leivonnainen, vähän jännittää miten kävi, ulkonäkö ainakin on kaunis. Sitten noudan ystävälleni lupaamani parvekekynttiläkruunut kellarista ja teen ostoslistan. Elämä on välillä ihana paikka, nautin rauhasta ja levosta! Toivottavasti nautitte tekin!

2 kommenttia:

- S - kirjoitti...

Minulla on samanlainen lapsuusmuisto. Halusin jäädä sohvalle kun kaikki muut valot oli sammutettu ja vain kuusessa paloivat valot. Se oli kaunista ja jotenkin taianomaista. :)

-kummitus- kirjoitti...

Niinpä, yksi niitä harvoja hyviä muistoja lapsuudesta! Nyt olen vanhempana koettanut luoda itselleni uusia hyviä muistoja. Ja aika hyvin onnistunutkin.

Sohvalla nukkuminen on yksi sellainen - ihan koska vaan. :-D