HUS:in silmätautien poliklinikka ilmoitti vastaanottaneensa glaukooma-lähetteeni. Tulipa tieto nopsaan! Seuraavana päivänä tuli jo hoitopaikan nimikin. Olisihan siinä tietysti pieni säästön paikka ollut, jos molemmat tiedot olisivat saapuneet vaikka samassa kirjeessä, mutta en mie valita, hyvä, että saan hoitoa. Katsotaan nyt sitten, koska. Ja mitä ne sieltä löytävät, en jotenkin millään tahdo uskoa, että minulla on jo muutama prosentti kadonnut vasemman silmän näkökyvystä, kun ei se tunnu eikä näy mitenkään. Olen siis kieltämisvaiheessa.
Tilasin itselleni välikausitakin, sellaisen musta-harmaa-lila-ruudullisen. Hupaisaa vain, että saapumisaika takille on vasta marraskuussa. Jos huonosti käy, välikausi on siinä vaiheessa muuttunut jo talveksi.
Töissä valmistelen ensi viikon kokousta, joka aiheuttaa niin paljon ja niin moninaisia ongelmia, että saatan joutua vielä stressin kouriin, ennen kuin ensi viikko on ohi. Eniten sylettää, kun jättivät peräti kolme päivää aikaa järjestellä tiettyjä asioita. Ne tietyt asiat eivät ole kaikkein helpoimpia. Voi olla, että kaivan Jatimaticin esiin ja päätän kokouksen poikkitaiteelliseen verijuhlaan. Tai ainakin haaveilen siitä, en kuitenkaan tee mitään, hymyilen vaan nätisti ja puren kieltäni
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Voi kuinka tuttua tuo "hymyilen vaan nätisti ja puren kieltäni". Joskus vielä päästän pirun irti (sanoo se, joka ei osaa edes erota oikein).
Päästin tänään pirun irti töissä vai olikohan se oikea minäni. Oli hiljaista vähän aikaa kahvihuoneessa sen jälkeen.
T: Satuilija
Kiona, me ollaan niin hyviä siinä. ;-D
Satuilija, hyvä se on välillä vähän laskea höyryä, ei tule tukoksia systeemiin. :-D Sitä paitsi se oli kuitenkin ihan oikein niille...
Lähetä kommentti