Känkkäränkkien kuningatar täällä, huomenta perkele! Nyt ärsyttää aivan kaikki, yksi idiootti, joka muuttaa matkapäiviään, toinen aivovammainen, jonka aateliseen sukuun, optioihin, ruotsinkieliseen kotiin, kristalleihin, lomamatkoihin ja muuhun omituiseen “merkki”tavaraan olen läpeensä kyllästynyt ja sitten vielä kolmanneksi ne typerykset, jotka hävittivät tarjouksen ja näytekappaleet, jotka heille annoin pari viikkoa sitten. Puhumattakaan kestoärsyttävistä amerikkalalaisista, jotka mieluusti siirtäisin vaikka Pohjoisnavalle muutamaksi hetkeksi, että oppisivat tavoille.
Jotain hyvää kuitenkin; tammikuulle on varattu ilmainen risteily Tukholmaan. Tosin ilmaisuuden käsite vähän kärsi sen jälkeen, kun täppäsin mukaan muutaman aterian. Toisaalta kun turnauskestävyyttä huomattavasti lisää syöminen, en suinkaan pidä aamupalaa ja buffettia pahana asiana. Minäkään en ole niin äkäinen, kunhan verensokeri pysyy alalukemista kaukana. Mitään suurta ostosretkeä tapahtumasta tuskin tulee, kunhan ajattelimme istuskella ravintoloissa ja kahviloissa, mutta sehän sopii minulle vallan mainiosti. Ruotsalaiset kun tuntuvat olevan edelleen hoikempia ja pidempiä kuin me maatiaismalliset keskiäkäiset suomalaiset, niin tuskinpa niissä kaupoissa kovin paljon olisi ostettavaakaan. Jos teillä on hyviä vinkkejä, niin mielelläni vastaanotan niitä kommenttilooraan tai sähköpostiin.
Puuh, kahvi ja voileipä auttoivat. En minä ehkä tänäänkään vielä tapa ketään toimistossa. Vielä puolitoista päivää...
Jotain hyvää kuitenkin; tammikuulle on varattu ilmainen risteily Tukholmaan. Tosin ilmaisuuden käsite vähän kärsi sen jälkeen, kun täppäsin mukaan muutaman aterian. Toisaalta kun turnauskestävyyttä huomattavasti lisää syöminen, en suinkaan pidä aamupalaa ja buffettia pahana asiana. Minäkään en ole niin äkäinen, kunhan verensokeri pysyy alalukemista kaukana. Mitään suurta ostosretkeä tapahtumasta tuskin tulee, kunhan ajattelimme istuskella ravintoloissa ja kahviloissa, mutta sehän sopii minulle vallan mainiosti. Ruotsalaiset kun tuntuvat olevan edelleen hoikempia ja pidempiä kuin me maatiaismalliset keskiäkäiset suomalaiset, niin tuskinpa niissä kaupoissa kovin paljon olisi ostettavaakaan. Jos teillä on hyviä vinkkejä, niin mielelläni vastaanotan niitä kommenttilooraan tai sähköpostiin.
Puuh, kahvi ja voileipä auttoivat. En minä ehkä tänäänkään vielä tapa ketään toimistossa. Vielä puolitoista päivää...
3 kommenttia:
Oi, Tukholma! Minäkin haluaisin, viime kerrasta on neljä vuotta... Silloin siellä oli muistaakseni Sveavägenilla sellainen hyvä kenkäkauppa, jossa oli edullisia kenkiä kestotarjouksella ota kolme, maksa kaksi. Ihanaa! :D Ei mitään maailman parhaan laatuisia, mutta ei pöllömpiä kuitenkaan.
Mua nauratti kamalasti tuo alotus "-huomenta, perkele!" :D Toivottavasti päivä näyttää jo paremmalta.
Onpa ärhäkkä täti.. Mutta siinä vaiheessa kun laiva irtoaa satamasta, niin varmasti alkaa jo hymyilyttämään.
Reetta, minua EI SAA houkutella kenkäkauppoihin. Minulla on addiktio ja myönnän sen. Mie olen viimeksi ollut Tukholmassa työreissulla enkä kerennyt tehdä mitään. Pah.
Oma tila, välillä kun ärähtelee, niin jaksaa sitten hymähdelläkin. Laiva irtoaa satamasta vasta tammikuun loppupuolella, sinne onneksi on aikaa, mutta taatusti sitten hymyilyttää viimeistään.
Lähetä kommentti