tiistai 11. lokakuuta 2011

Toinen kerta

Varsin ärsyttävää, kertaalleen naputtelin tekstiä ja sitten kun tuli julkaisun aika, koko höskä hävisi. Pah. Nyt en taida osata enää yhtä lennokas olla, mutta jos nyt jotain raapisin kasaan.

Olen viettänyt mökkilomaa ilman mökkiä. Olen ulkoillut, nauranut, hellitellyt, tehnyt ruokaa, juonut viiniä, ottanut päiväunia, saunonut kummallisiin kellonaikohoin, riekkunut olohousuissa ja virttyneessä villapaidassa, ottanut näkäräiset Lammassaaressa, kiivennyt lintutorneihin, käyttäytynyt teini-ikäismalliin ihastuneesti, shoppaillut (pari paitaa ja farkut), hakenut kengät suutarista ja vienyt toiset tilalle. Kaikessa tässä minulla on ollut seurana omahoitaja. Ei ole ollut sosiaalinen mediakaan mielessä, puhelin on maannut laukunpohjalla hiljaisena. Sienestämään piti lähteä tänään, mutta olomme ja elomme katkesi vähän yllättäen, kun omahoitajan isoäiti oli kaatunut ja hän lähti muoria katsomaan sairaalaan.


Antibiotti taitaa toimia, vielä on pari pilleriä ottamatta. Vatsa tosin on sekaisin, vaikka vedänkin maitohappobakteereja punaisen pillerin seuraksi (mutta en yhtä aikaa, neuvoi lääkärisetä). Muuten menee hyvin, paitsi että huomenna on mentävä töihin, onneksi tulee lyhyt viikko. Tällaista tavallista tänne kuuluu, tuikitavallista ja ihanaa!
Lehmiä Lammassaaren lähistöllä

4 kommenttia:

Oma tila ja ajatuksia kirjoitti...

Mulle kävi ihan samalla lailla, kirjoitin upean tuotoksen, joka hävisi kuin pieru saharaan.

Mymskä kirjoitti...

No hitto, tavallista tai epätavallista, pääasia, että on ihanaa. Kuulostaa hyvältä.

Anonyymi kirjoitti...

Kivalta kuulostaa elämäsi. Olen niiin iloinen ja onnellinen!
T: Satuilija

-kummitus- kirjoitti...

Eikö ärsytäkin, Oma tila, kun joutuu rustaamaan asiat uusiksi?

Mymskä, on se. Ihanaa!

Satuilija, miekin olen!