perjantai 22. maaliskuuta 2013

Toteutumasta analyysi - budjetti hukassa

Kun palkanmaksun katkeaminen läheni viime keväänä, päätin ryhtyä pitämään kirjaa siitä, mihin raha katosi, kun se ei tehnyt pesää tililleni tai sijoittunut minnekään. Pakolliset menot kuukaudessa ovat 750 euroa, puhelin, netti, vuokra, asuntolaina, kotivakuutus, sähkö ja lääkkeet. Mitä tapahtui lopuille?

Tein exceliin kovin epämääräisen taulukon raa´ahkolla aihejaolla, yhdellä sivulla oli aina yksi kuukausi. Arvatkaas paljonko olen syytänyt rahaa taivahan tuuliin, rapiat 11 000 euroa, melkein tonni kuukaudessa. Mutta minäpä olenkin elellyt aika leveästi, vasta nuo viimeiset kuukaudet menivät vähän sipistelyksi. Vaatteisiin upposi tonni (summaa lisäsi töihinmeno, piti vähän investoida), ruokaan 3500 (kotona, vieraissa ja ulkona), matkusteluun 1600 (siinä ovat sulassa sovussa HSL:n matkat, ulkomaan retket ja kännitaksiajelut).

Alkoholiin kotona, naapurissa, baareissa ja matkoilla meni melkein yhtä paljon kuin ruokaan, kolmisen tonnia. Sitä ei voi puolustella kyllä mitenkään. Paitsi vähän, oon kova poika tarjoamaan muillekin. Vien tuliaiseksi paljon alkoholia. Jos saan vieraita, heidän ei tarvitse tuoda kuin oluensa, niitä minä en jaksa kantaa. kaikki muut tulee talon puolesta ja minustahan on tosi kiva kestitä vieraita. En sylje lasiin, eihän se totuus siitä toisaalta miksikään muutu. Minulla on erittäin kallis alkoholimaku, rakastan Magnersia, yleensä se on lähes kalleinta siideriä mitä baarissa on tarjolla. Ja sitten kun hiprakkahakuisuus iskee, niin otetaan viereen yksi jägermeister.Jos ryhtyisin absolutistiksi, minulla olisi kymmenen vuoden päästä peijaisrahat kasassa. Varmasti olisin jo tylsistymiseen kuollutkin, kännissä ja kihloissa kun on kivaa - ja kihloihin en enää mene. Juu. Kyllä kansanterveystädit ja sedät kiittävät ja kohta tulevat hakemaan minua.

Siinäpä ne suurimmat menoerät olivat. Kuriositeettina laskin myös hammaslääkäriin, lääkkeisiin ja hygieniatuotteisiin uppoavan rahan, viisisataa euroa. Ei paha. Ihan siedettävä, en ole kovin sairas ihminen. Kestokulutustavaraan meni tonni, tähän tulevat liinavaatteet, kodinkoneet, huonekalut, kirjat ja muu sellainen, jonka oletan kestävän enemmän kuin kolme vuotta. Mielellään kymmenen. Jotenkin toisaalta kiva ajatella, että nyt elelen leveästi vajaalla parilla tonnilla. Budjetissa on paikkoja, joista nipistää, kun hätä tulee. Sitten vaan pitäisi oppia budjetoimaan, nyt se on enemmän sitä, että jaha, tilille jää pakollisten jälkeen tuon verran, jaan sen viikkojen lukumäärällä, ja se on menoa sitten.

***
Kävin eilen hammaslääkärillä. Hampaassa on yksi hermo, joka ei suostu kuolemaan. Itse juurihoitoa ei kuulemma ole vielä aloitettukaan, eikä voida aloittaa ennen kuin hermo on tapettu. Jotta siksi se jomottaa. Nyt sisällä on vahvemmat tropit ja ensi viikon aika on edelleen oleellinen. Oli muuten ihanan ymmärtäväistä ja kärsivällistä sakkia Ruskeasuon hammashoitolassa. Ei voi kuin kiitellä sitä ammattimaista otetta, jolla tärisevää ihmisrauhniota siellä kohdellaan. Iso käsi ja kiitos.

Minäpä ehkä menen tänäänkin baariin. Hih, tulee vieras kylään. Ainakin luvassa on hyvinsyömistä ja sivistynyttä sipistelyä juomakaapilla.

3 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Ton takii mä en oo koskaan kattonnu, mihkä ne rahat menee. Menee ne.

Peppone kirjoitti...

Kyllähän sitä koittaa olla tarkkana rahan suhteen mutta ainoa sääntö mikä meidän taloudessa pitää, on se etten saa nälkäisenä hoitaa ruokaostoksia. Rahaa palaa aivan tolkuttomasti.

-kummitus- kirjoitti...

Timo, masokistin hommaahan tuo on, mutta joskus pitää itseään vähän kiusata.

Peppone, tiedän. Terveisin kaikkien mielihalujen äiti.