tiistai 28. toukokuuta 2013

Harakan myöhemmät vaiheet

Minulla ei lapsena eikä nuorena kovin koruja ollut. En vaan osannut niitä pitää, eikä tainnut kukaan niitä lahjaksikaan minulle antaa. Sitten löysin sormukset, pahimmassa vaiheessa niitä oli nyrkkiraudanomaisesti lähes joka sormessa. Nyt on pahin vimma mennyt ohi, mutta silti minussa elää pieni harakka. Tai ei niin pienikään. Kun ystävä naamakirjassa esittelee vähän sitä ja tätä kuvina, niin eikö ala kiinnostus herätä, kun edukkaasti tarjotaan.

Ihan tuossa sunnuntai-iltapäivän ratoksi Vera Stanhopea Areenasta katsellessani tilasin sormuksen, soljen ja kaulakorun. Onneksi tilituli-tilimenipäivä on jo perjantaina, olen taas sohlostanut talouttani lievästi sanottuna kevytmielisesti. En oikein ymmärrä, mikä minuun on mennyt, mutta suunnitelmani eivät tahdo pitää kutiaan. Leväperäisyyttä on liikkeellä.

Töi-elämässä kävin viemässä sen hemohessitarjouspaketin oikeaan osoitteeseensa, painoikin saat*tana varmaan yli viisi kiloa. Sääliksi käy lukijaa. Aikaa deadlineen jäi ruhtinaalliset 40 minuuttia, tiukille veti, mutta kerkesimme saada kaiken valmiiksi. Nyt ei voi kuin odottaa. Sen verran jäivät muut työt sivuun, että iltapäivällä ei tarvinnut päätään koneelta nostaa, kun yritin tehdä nopeita paikkoja roikkuvien tehtävien kanssa. Senkin päätin, että kun vaan kerkeäisin, ryhtyisin tutkimaan avoimia paikkoja, työ on kivaa, työkaverit ovat kivoja, mutta yrityksen taloudellinen tilanne on niin surkea, että sinne jos jäisin, niin pitäisi ottaa joku työttömyysvakuutus ja saada jotain hyvän naisen lisää. Tai jäänhän minä, jos sitä vakituista työtä tarjotaan, mutta pidän kyllä silmäni auki myös muiden vaihtoehtojen suhteen. Pistän itseni ykköseksi, tiedän, kuka minulle on tärkein.

Mutta turhapa tuollaisesta on haaveilla. Tiedänhän minä, miten pitkään meni nykyisenkään työn saamisessa. Voin vaan kuvitella, että saumani eivät mitenkään parane sitä mukaa, kun ikää karttuu mittariin lisää. Haaveilemista ei onneksi kukaan ole vielä kieltänyt.

2 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Meillä toi V on kans ansainnu harakan nimen- ;DDD

-kummitus- kirjoitti...

Sain Kuukiven kevät -sormuksen ja riipuksen, sekä Hannunvaakuna-soljen. Vielä on tulossa Aurinkoleijona-kääty. Eiköhän tuo vähäksi aikaa riitä hopeahamsterille.

Mulla on sitten jotain yhteistä teidän V:n kanssa. :-D