Pikatapaaminen kylillä

Naamakirjasta on paljon iloa ystävien kanssa yhteydenpidossa. Saa tietoonsa, missä ihmiset liikkuvat ja voi onnistua vaikka järjestämään pikatreffit maassa piipahtavan ystävän kanssa. Olipa kiva viettää alkuilta iloisessa seurassa, tavata pari siskoa, syödä hyvin ja vähän juoda. Sovimme, että seuraavat treffit ovatkin sitten vähän pidemmät, ensin meillä ja sitten heillä. Aikoinaan tutustuimme aloitellessamme blogien pitämistä, se oli silloin kun blogilistallakaan ei ollut paria tuhatta blogia enempää.

Bloggaamisen kautta olen tutustunut yllättävän moniin mukaviin ja mielenkiintoisiin ihmisiin. Kirjoituksista sen jo yleensä vaistoaa, tuleeko toimeen, kirjoitukset usein myös syventävät ihmiskuvaa, jo ensitapaamisella tiedät ihmisestä enemmän kuin normaalitutustumistilanteessa. Vai onko niin, että kun ihminen kirjoittaa, niin se jo kertoo hänestä paljon? Kertoo jostain syvyydestä, ajattelun avaruudesta, avoimuudesta.

Itse entisenä simpukkana ja tunteellisena siilinä olen ainakin avautunut tavalla, jota en kuvitellut itselleni mahdolliseksi. Minähän suorastaan tulen ihmisten kanssa toimeen ja jopa pidän monista! Vaikka lapsuus menikin komerossa ja ihmetellessä ihmisten vinkeitä, en vaan osannut lukea sosiaalisia viestejä ja sain usein henkisesti korvilleni. Minulla oli jatkuva ihmisvaje, enkä kuitenkaan tiennyt, miten ihmisten kanssa ollaan.

Tänään on sitten luvassa toinen tapaaminen, pitkän kaavan mukaan vanhojen ystävien kanssa jostain iloisesta Itä-Suomesta. Luvassa lienee ruokaa, juomaa, naurua ja laulua. Tai puhetta ainakin. Toivottavasti sitä naurua, sitä minä tarvitsen. Mutta sitä ennen voisin kokeilla uusiounien ottamista, jäi saldo viime yönä viiteen tuntiin, rytmihäiriöriski kasvaa. Vähän huominen pelottaa jo etukäteen.

Offtopic: saan kuulemma ilmaisen markkina-arvon mittauksen samalla kun minut haetaan treffeille iloisen Itä-Karjalan kanssa. Totesin siihen, että valitettavasti mittaustulos ei ole validi, koska mittaaja on parisuhteessa. Hänellä on vääristynyt käsitys sinkun arvosta. Sitä paitsi eihän minun arvossani mitään vikaa ole, minä vaan en törmää arvoisiini miehiin. Lue vapaisiin yksilöihin, jotka nyt suurin piirtein elättävät itsensä, eivät ole alkoholisteja, narsisseja tai roikkujia. En mie nyt mahdottomia toivo, vaatia ei voi enää mitään.