maanantai 6. huhtikuuta 2015

Joo ja ei

Kun ystävätär lähti kohti seuraavaa kohdettaan kolmannen aamupalan jälkeen, kerkesin käydä kaupassa ennen kuin Hankala ilmoittautui. Kirmasin naapurilähiöön, siellä aloitimme alkoholia ja musiikkia-piirin kokoontumisen, ennen kuin poikansa tuli kuskaamaan meitä ympäri pääkaupunkiseutua. Mukavan oloinen on poikansakin, onneksi tilanne ei tullut aivan samanlaisena järkytyksenä kuin tyttären tapaaminen.

Kiersimme kolmet mopobileet yhdessä illassa, olihan se kaltaiselleni untuvikolle melkoinen kokemus. Siellä on ihan hirveästi miehiä! Testosteronia koko rahan edestä, mikä nyt tietysti ei aivan koko ajan ole hyvä asia, mutta mielenkiintoista sitä on seurata. Osasin jopa käyttäytyä, sen sijaan kun Hankala jätti minut hetkeksi silmistään, niin olisi vientiä ollut. Nauratti suunnattomasti se hänen kommenttinsa minua jututtamaan tulleille kavereille, kun hän kehoitti heitä hankkimaan omat (naiset nääs). Harmi vaan, että noihin bileisiin ei kutsumatta voi mennä, eikähän niistä tiedäkään, jos ei piireissä pörrää. Siihen en aio ryhtyä. Minulle riittää tuo yksi väliaikainen.

Yhdellä tallilla oli juuri keikka menossa. Oli muuten tajuntaa rajäyttävän hyvä bändi lauteilla, The Government. Menkää ihmeessä katsomaan, jos sellainen psykedeelinen progressiiviseen kallellaan oleva powermusiikki iskee yhtään. Siellä oli muutamia Hankalan tallikavereita puolisoineen, jouduin tanssimaan. Kivaa oli, kuumaa, hikistä, hauskaa!

Viimeisessä baarissa vielä arvoimme, olisimmeko lähteneet Virginiin katsomaan DDRää, kun Hankalan nimi olisi ollut listalla, mutta jätimme väliin. Kaveri alkoi valittaa väsymystään, sillekin löytyi selitys, kun seuraavana aamuna heräsin kuumeisen miehen vierestä. Sairaaksihan se raasu tuli, yski keuhkojaan pihalle ja tärisi sängyn pohjalla. Buranan voimin kaveri kuitenkin teki mitä lupasi ja paistoi minulle pihviaterian. Namia! Minusta on niin kivaa, kun joku ruokkii minua. Iltasella sain vielä kyydin kotiin juuri ennen kuin Vera Stanhope alkoi.

Nukuin viime yönä kymmenen tuntia. Tänään on varmaan hyvä päivä siivota, kunhan nyt ensin vätkyän olopöksyissä aikani. Sitten voin ryhtyä suunnittelemaan viikon aikana suoritettavia kotitoimenpiteitä. Niitä riittää, saa nähdä mitä saan aikaan.

4 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Surinasussu! :D

-kummitus- kirjoitti...

Enkä! Ei tule minusta biker bitchia, niin kuin herra tituleerasi kauniisti edellisiä seuralaisiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaapa kiintoisalta... Jatko-osia odotellen.

Åboriginal

-kummitus- kirjoitti...

Kovin oli kiintoisaa, mutta tuskin tulee otettua tavaksi. Se oli vaan tuollainen ilonpilkahdus ja maistipala. Tästä se taas rauhoittuu.