Hyvä vasikka elää juomallakin

Koitimme ystäväporukan kanssa todistaa oikeaksi vanhaa sanontaa koko päivän. Nautimme terassilla paljon virvoittavia juomia, eväänämme vain vadelmia ja mustikoita (antioksidanttien takia tietenkin). Mutta niin vain kävi, että kun 12 tunnin päivän terassilla istuttuani horjahtelin kohti taksia, matkani kotiin kävi hampurilaisravintolan kautta. Ja kotiin kun pääsin, uppouduin majoneesin ihmeelliseen maailmaan niin totaalisesti, että unohdin soittaa ystävättärelleni, joka meinasi saada hepulin, kun minusta ei kuulunut mitään ja oli jo soittamassa virkavaltaa pelastusretkelle.

Olihan kokemus! Onneksi juomat kyseisellä terassilla ovat erittäin edullisia, onneksi tapahtumaa ei tarvitse toistaa kuin ensi kesänä uudelleen ja onneksi seura oli erinomaista. Sain nauraa niin, että todennäköisesti lisävuosia tuli useampia. Sain myös varovaisesti vähän flirtata, tai ainakin katsella ihmisiä. (Hupaisana anekdoottina tähän voisin kertoa katsoneeni taakseni ainakin kolmesti siinä vaiheessa, kun suuntaani ryhdyttiin viskomaan lentosuukkoja ja jotain muuta sellaista ihmeellistä viestintää. En vaan ymmärrä, että joku minulle sellaista voisi...) Tapasin uusia ja vanhoja tuttuja, suurin osa oikein mukavia. Minulla oli erinomainen päivä, mitä nyt käsivarteni ja otsani ovat palaneet. Toivottavasti jäljet paranevat ennen huomista, en tahdo töihin minään laikukkaana indiaanina.

Mielenkiintoinen ja hauska päivä, mutta en ole hyvä vasikka. Ei tulisi mieleenkään vääntäytyä takaisin samalle terassille tänään uudelleen, tai noh, sateen sattuessa sisätiloihin. Eikä kyllä korkata kotonakaan. Ei kuulkaas taida minusta olla tuurijuopoksikaan, yksi päivä riittää pitkään, ainakin jos se on noin intensiivinen ryystämistapahtuma. Kivaa tosin oli, kiittelin ystävääni, että hänellä sitten on hieno maku ihmisten suhteen.

(Viime yö oli ylen tuskainen, kuuma ja janoisa. Niveliä särkee. Pääni sisällä on joku muu kuin minä, sillä jollakulla on pieni vasara, jolla se sinne tänne nakuttelee. Onneksi nyt vihdoin viilenee! Mutta muutamaa jyrähdyksen poikasta ei nyt vielä voi ukkoseksi laskea. Pah, onneksi edes satoi vettä!)