Yhä paska

Yskä kiusaa, mutta pienet punaiset pillerini auttavat vähitellen. Olin kyllä saaada paniikki ja paskahalvauksen, kun luin tuoteselosteen aamulla; tuotetta käytetään silloin kun muut antibiootit eivät ole toimineet. Mukana seurannut massiivinen haittavaikutuslista saa ainakin pseudovaivani tuplaantumaan, rytmihäiriötä pukkaa.

Nyt sitten saisin halvalla pesukoneen. Tai halvalla ja halvalla, satasen alennus siihen mitä Hirvoksit ja Markantalot tarjoavat samaa kapistusta. Toisaalta minulla on kyllä sisäsyntyinen tavaranvälttely-vietti, mietin, että onhan se kone siinä alakerran pesutuvassakin. Ja vaikka sitä pesemään joutuukin ennen varsinaista vaatteiden viruttelua, niin toisaalta se ei ole minun huolenaiheeni, jos rikki menee tai jos muutan sellaiseen pilttuuseen, johon se ei mahdukaan. Ja kuka sen asentaakin? Siihen ongelmaan kyllä löytyisi ratkaisu veljistä ja omahoitajasta.

Ryhdyin lukemaan Olavi Moilasen Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa -opusta. En taida olla ihan viisas, mutta unista minä kyllä pidän ja joskus niissä jopa ratkon ongelmiani. Jospa ratkoisin niitä paremmin jatkossa. Hauskaa huuhaata. Huuhaa-linja on tosin jatkunut myös töissäkin, olen päässyt lohduttamaan useita viimeaikaisten tapahtumien järkyttämiä henkilöitä. Minä kai tässä lohdutuksen tarpeessa olisin. Siinä se nähdään, olen aika hyvä näyttelemään ja umpioin tunteeni kuin tunteellisen siilin kuuluukin.

Minulla on pakottavanlaatuinen tuntemus, että pitäisi vetää perseet olalle ja itkeä yksi vessapaperirullallinen. Siis yksin. Sproot.