keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Back to basics

En ole aivan varma, mikä johtuu mistä, mutta takana on kaksi niin vilkasta työpäivää, että heikompaa saattaisi hirvittää. Alussa minulla oli hivenen epäilystä, että saattaisin liian helpolla päästä nykyisessäkin työssäni. Nämä pari päivää ovat opettaneet, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita saattaa olla niinkin paljon, että viime yönä näin työpainotteisia pikkupainajaisia, kun jäi yksi hommeli vaiheeseen iltapäivällä. Aamulla kun sain sen hoidettua, nauroin itsekseni, että etohomman takia taas piti. Mut kun se on mun luonto.

Kustannuspaikalla on ollut vieraina niin paljon omia ja vieraita miehiä, että testosteronipilvi seuraa minua lähes kotiin saakka. Komeitahan ne ovat, nuoret miehet. Katsotaan, mutta ei kosketella, vaikka miten Frank Pappa kehoittaisi, että kosketelkaa toisianne. Huomenna miesten määrä on laskenut takaisin normaaliin, mutta odottamassa on varmasti lisää mielenkiintoisia askartelutehtäviä. Pidän siitä.

Aamulla riipaisin särkylääkkeen kitusiin heti ennen kuin edes töihin pääsin, yöksi aion ottaa seuraavan. Nyt vähän jomottaa, mutta särky ei ole mitään tappajaraivohullukamaa. Tämän kanssa tulen toimeen. Ja hyvä niin, koska töistä suoraan menin ammattiyhdistyksen tilaisuuteen, se olikin kovin mukava. Siellä meitä viihdyttivät kokit, hovimestarit ja tapahtuma-alan ammattilaiset. Tuliaisina kassista löytyi joutavanpäiväisen paperitauhkan lisäksi jopa alkoholipitoisia juomia (Gammel Danskia kolme pienta pullollista) ja liput yhteen konserttiin. Mukava tilaisuus. Siellä oli joku topseffi tekemässä pientä evästä, minun tekemäni risotto on tosin parempaa. Hänen antamansa ohjeet erinäisiin asioihin tosin olivat erittäin hyviä.

Nyt varmaan tarttis jotenkin rauhoittua ja ottaa se särkylääke. Sitä ennen laitan vielä entisen esi-ihmeen toivomuksesta yhden kutsun menemään, vanhoja kollegoja yritämme tavata. Meillä on edelleen se tietty suhde. Työsuhde nimittäin, vaikka emme enää samassa työosoitteessa olekaan, emme ainakaan toistaiseksi, sekin hetki saattaa tällä menolla koittaa vielä joskus.

3 kommenttia:

Celia kirjoitti...

Lupaathan hoidattaa hampaasi kuntoon mahdollisimman pian. Kipu hampaassa tarkoittaa tulehdusta ja tulehdukset pitää hoitaa äkkiä pois päiväjärjestyksestä vakavien seurausten estämiseksi.

Voisithan aamulla päivystykseen soittaessasi sanoa, että kipu olisi aivan varmasti kamala, mutta otit lääkkeen illalla. Silloin et valehtelisi etkä liioittelisi tilaasi vaan kertoisit asian niin kuin se on.

En halua pelotella ketään, mutta yksi tuttuni kuoli hoitamattoman hammastulehduksen jälkitautiin. Siinä ei auttanut kohtuullisen hyvä yleiskunto, kun nuoren miehen elo päättyi turhan varhain. Ja täysin typerästä syystä: kun ei viihtynyt hammaslääkärin tuolissa.

Unknown kirjoitti...

Joo tollasset tilaisuudet ne on mukavii, ku on jotain kotiikannettavaa. :)

-kummitus- kirjoitti...

Hammaslääkärisetä purki väliaikaisen paikan ja tunki vahvempaa rohtoa sisään. Nyt paikka on kuoppa entisen palleron sijaan. Ei kuulema hermo suostu kuolemaan ja siksi kipuilen. Ei tulehdusta.