Hyvät hyssykät, että on vauhdikas vuodenaloitus. Tällaista ei aivan äsken muistakaan. On suorastaan niin vauhdikasta, että välillä sylettää. Niin on ollut ahdistavaa, ettei edes viitsi kotona avata tietokonetta. Vähän ahdistaa. Ihan pikkuisen.
Mutta mikäs täällä ollessa, kivat leikkikaverit, paljon vaihtuvia tehtäviä, maittavia ruokia säännöllisinä ruoka-aikoina – ja tästä vielä maksetaan meille. Eivät asiat maailmassa itse asiassa kovin pahasti ole. Paitsi miksi toisille maksetaan enemmän kuin toisille? Pitäisikö kysyä huomenna läheisimmältä leikkikaveriltani, kun pidämme kehityskeskustelua? Minun pitäisi vaan keretä ensin jotain kuponkeja sitäkin varten täyttämään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti