sunnuntai 15. elokuuta 2010

Luetunymmärtämistä

Olen riemastunut uusiolukija. Saatuani Oatesin Blondin loppuun kipittelin perjantaina kirjastoon. Silmäilin nimittäin aikani Proulxia sillä silmällä ja muistin teoksen. Eipä huvittanut ryhtyä kertaamaan, vaikka se ihan hieno kirja olikin. Blondin lukeminen oli vaikeata. Teos on fiktiivinen, mutta silti pisti miettimään, ettei Marilyn-raasulla ollut helppoa. Epävakaa persoonallisuus, jota kovin hyväksikäytettiin. Mutta on se vaan tuo internet hieno asia, pystyi samalla tarkastamaan asioita sieltä ja katselemaan millaisia ihmisiä oikeasti romaanin henkilöt olivat, Chaplinin poika, Marilynin ensimmäinen agentti ja studion johtajat...

Kirjastosta kannoin kotiin kaksi Angela Carteria, Sirkusyöt olen lukenut, mutta muistan kun en silloin aikoinaan löytänyt Maagista lelukauppaa. Ja sehän oli aivan ihana! Sananmukaisesti maaginen! Luin sen eilen sen jälkeen kiun ystäväiseni oli poistunut yökylästä. Perjantai-illan vietimme kotoisasti saunan, kasvissosekeiton, haisulijuustojen ja punaviinin kera parvekkeella.

Sain hyvään alkuun myös Joanne Harrisin Kesäviiniä teoksen. Ihmeellistä, miten tämä lukeminen on alkanut sujua. Ilmeisesti loma on ollut onnistunut, rentoisa ja antoisa, kun jaksan uppoutua mielikuvitusmaailmoihin. Aina silloin tällöin kun oikein hyvään kirjaan törmään, ryhdyn näkemään unia ja pohtimaan mitä henkilöille tapahtuu. Säästelen loppua, koska en tahtoisi sen koittavan. Tahtoisin jatkaa henkilöiden kanssa elämää pidempään kuin vain yhden romaanillisen verran.

Eilinen ukkonen oli hieno, mutta hikinen päivähän siitä taas tuli. Ahdisti. Toivottavasti tänään tulee kunnon ukkonen ja sade, jotka viilentäisivät ilmaa. Helpompaa olisi taas aamulla herätä töihinkin. Sinne on oikeastaan ihan kiva mennä, kolmessa viikossa pääsee kunnolla irtautumaan työasioista, saa levättyä ja ladattua akkujaan. Ei sen puoleen, minä nyt niin kovin stressaantunut ollut alunperinkään lomalle jäädessäni. Tällainen lilluminen on vain hauskaa, kiva valvoa, kun valvottaa ja nukkua, kun nukuttaa. Minusta saattaisi saada ihan hyvän vapaaherrattarenkin.

Edit 11:10 Voi riemun päivää! Sain juuri tiedon, että päiväkirjani ovat turvassa! Nyt kun vielä jossain vaiheessa kerkeäisin ne hakemaan takaisin itselleni.

2 kommenttia:

Puhuri kirjoitti...

Kyllä vapaaherrattarena oloa olisi kiva kokeilla joskus vähän pidenpäänkin, mutta onneksi on sentään lakisääteiset lomat. (Kun ei vieläkään tullut lottovoittoa)
Hyvää lomanjälkeistä elämää!

-kummitus- kirjoitti...

Kiitos kiitos, kyllä se tästä lähtee. Vapaaherrattarena voisi tehdä vaan niin toisenlaisia asioita, tuskin silloinkaan laakereillaan tulisi levättyä.