keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Kotiin on moni kuollut

Onhan tässä muutakin tapahtunut kuin työvoimatoimistossa vierailtu. Maanantaina saapui urhea ritari sinisessä haalarissaan ja pelasti uunini. Hänen mielestään olen jo niin vanha, että minut uskaltaa jättää uunin kanssa kahden ilman lapsilukkoa. Niinpä hän keräsi jumittavat osaset pois uunin luukusta ja totesi, että sen pari vuotta, minkä tuon uunin kanssa vielä elelen, saan pärjätä ilman lapsilukkoa. Sitten hän tuo minulle uuden. Nyt olen vain kuin Pavlovin koirien kuningatar, joka kerta uunin luukkua avatessani hamuan lapsilukkoa.

Bideesuihkun suutinkin vaihtui lennosta (loppui se liruuttaminen lattioille), mutta wc-istuimen vesisäiliön sisäkaluja hänellä ei mukanaan ollut. Lupasi palata asiaan myöhemmin, ensimmäinen suunnitelma oli jo eilen, mutta kuten hän ennusti, lumen luonti jättäisi istuimen odottamaan parempia kelejä. Lupasin muistuttaa, jos hänestä ei mitään kuulu soveliaassa ajassa, sen verran hän nimittäin roplasi huuhtelumekanismia, että nyt se toimii huonommin kuin hänen aloittaessaan. Osaava ja ystävällinen huoltomies on painonsa arvoinen kultaa, meillä sellainen on, mutta ainahan rapatessa vähän roiskuu.

Eilen treffasin ystäväpariskuntaa pikaisesti. Jutustelun välissä sovitin ponchoa, joka tuntui ihanan pehmeältä ja näytti kauniilta. Vielä kun se saa vähän lisää pituutta, niin siitä tulee täydellinen vaate! Kaalilaatikkopuheet saivat kuolan valumaan suupielistäni sen verran tehokkaasti, että kipittelin kaupan kautta kotiin ja haudutin uunissa suuren padallisen punaista kaalilaatikkoa. Yön ajan valmis laatikko jäähtyi parvekkeella.

Punainen kaalilaatikko (suurperhekoko)

1 iso keltasipuli ja 1 punasipuli silppuna
1 valkosipuli raastettuna
1 rkl punacurrypastaa
mustapippuria, jeeraa, korianteria ja pari chiliä jauhettuna
timjamia, suolaa ja hunajaa, meiramiakin olisin pannut, mutta ei ollut
reilu loraus öljyä
400 g sikanauta-jauhelihaa, enemmänkin voi laittaa, jos pitää lihaisasta mallista, lammaskin kelpaisi
2 dl spelttiviljariisiä (pussinpohjat löytyivät kaapista, myös ohra kävisi tai täysjyväriisi)
1 kg kaalia raastettuna
300 g palsternakkapalasia (porkkanakin kävisi)
500 g yrttimaustettua paseerattua tomaattia
1 dl viiniä (no kun oli kaapissa pussinpohjallinen), soijakastiketta
vettä tarpeen mukaan

Lorauta pannulle reilusti öljyä, lisää sinne punacurrypasta, jauhetut mausteet paitsi timjami, suola ja hunaja. Kun mausteet lähtevät käyntiin, lisää sipulit ja hetken pyöriteltyäsi jauheliha. Paista se kypsäksi. Lisää riisit kuullottumaan hetkeksi, ennen kuin otat seoksen pannulta isoon kattilaan, että pääset pyörittelemään pannulla kaalia suhteellisen kuumalla lämmöllä. Tee vaikka useammassa osassa, jos eivät kerralla mahdu pannulle. Tavoitteena on, että kaali laiskistuu. Itselläni on sen verran hyvä pannu, että tähän vaiheeseen en edes tarvinnut lisätä öljyä. Yhdistä kaali jauhelihan ja palsternakan kanssa, kaada sekaan paseerattu tomaatti, suola, hunaja, timjami, viini ja soijakastike. Keittele hetki, ennen kuin kaadat uunivuokaan. Hauduta uunissa 175 asteessa tunti, lisää vettä, hauduta toinen tunti 150 asteessa. Herkkua!

Nyt minulla on kolme 500 g pakasterasiaa kaalilaatikkoa pakastimessa ja parin päivän päivällistarpeet jääkaapissa. Kaalilaatikko on sen verran isotöinen, ettei sitä kannata pientä määrää pipertää. Etenkin kun se vain paranee päivä päivältä.

6 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Tähän päivää mennessä en oo mitää niin kamalaa maistannu, ku kaalilaatikko. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ja minun mielestäni se on itse parhautta! Tosin olen syönyt vain sitä perinteisen mallista, Kummituksella on taas vaikka mitä bouquetia joukossa...

Kissa

-kummitus- kirjoitti...

On se hyvä, Timo, ettet koita tulla apajilleni. :-D En minäkään pidä hernekeitosta, tillilihasta enkä kanaviillokista.

Kissa, sellaista se on, toisen voitto on toisen tappio. Perinteinenkin on hyvää, mutta kun en malta olla tuunaamatta... ;-D

Oma tila ja ajatuksia kirjoitti...

Mulle kaalilatikko on suuri intohimon kohde. Ostan joskus ihan raakasti Atrian mössöä lohduksi, kun en osaa itse tehdä oikeanlaista. Alako kuolaa pukkaamaan, slurps. Ah, lämmintä kl:oa, puolukkasurvosta, ruisleipää ja kunnon marjakiisseli kermavaahdolla à la mummo jälkkäriksi!

stansta kirjoitti...

Oi Luoja - mä unohdin siirapin kokonaan vaikka sitä oli kaapissa! Hö. Mutta hyvää tuli silti: kaksi uunivuoallista ja kattilallinen keittoa päälle. Ystävän "tarjoamat" 100 kpl:tta Litalginia rohkaisivat sopivasti niin, että ei pelottanut herkutella. Jii ja haa!!!

Käytiin eilen katsomassa kolmen likan kanssa Saiturin joulu Kansallisessa ja että mä nau-tin! Lavasteet ja musiikki upposivat kaiken muun lisäksi. Palatessa käytiin vielä moikkaamassa Poikaa. Ihana ilta! <3

Tuunaan sen ponchon heti joulun jälkeen sopivaksi. Kiitos kun osaat sanoa suoraan sen, jonka arvasin jo etukäteen!!!

*sydän*

-kummitus- kirjoitti...

Oma tila, siinäpä intohimon kohde, jonka voin sinulle joskus tarjota. ;-D

Stansta, kuten sanoin, ei kiirettä. :-D