lauantai 1. joulukuuta 2012

Savua ilman tulta

Jo useamman viikon olen haaveillut savukalasta. Olisihan se tietysti helppoa kalatiskiltä napata palanen mukaansa, mutta kun jostain muistin lukeneeni savustuspusseista, sellaisista, joita pysyisi käyttämään myös sähköuunissa. Ajatus ei jättänyt minua rauhaan, googelsin aihetta. Törmäsin Savun sivuihin ja sillä siunaamalla tiesin, mitä olisi viikonlopun menussa.

Lohtahan siihen edullisinta olisi ollut käyttää, mutta kun kalatiskillä makasi viekoittelevia nieriä-fileitä, niin päätin panna elämän risaiseksi ja nappasin yhden niistä mukaani (melkein 10 eeroa, hei hei). Savustuspussikaan ei mikään ilmainen ollut, melkein kolme euroa upposi siihen. Mietin, että työttömäksi ihmiseksi minulla on todella kalliita mielihaluja ja etten vielä todellakaan edes ole mikään köyhä, koska minulla on tällaisiin älyttömyyksiin varaa. Tai että en saa itseäni ylipuhuttua siirtymään edukkaampiin harrastuksiin sekä ruokiin. Muikkujakin siellä kalatiskillä olisi ollut, halvempia, tai edes norjalaista kassilohta. Puhumattakaan laatikkokalasta pakastealtaassa. Vaan ei, nieriää tämä hullu itselleen ostaa.

Ja sitten testaamaan. Hölväsin fileen hunajalla, sitruunapippurilla ja suolalla. Lämmitin uunin 300 asteeseen, asetin kalapussukan ritilällä alimmalle tasolle, väänsin alalämmön päälle ja munakelloon 15 minuuttia peliaikaa. Sen jälkeen laskin uunin lämpötilan 175 asteeseen 25 minuutiksi (tasalampö tai mikä helevetti se nyt on, kun lämpöä tulee sekä ylhäältä että alhaalta, sana hävisi päästä, pah). Jätin vielä kalaparan jälkilämmölle uuniin joksikin aikaa. Tuoksu oli autenttinen, jopa niin autenttinen, että pelkäsin jonkun soittavan palokunnan poijjaat kylään, mutta onneksi talossamme on ilmeisen hyvä ilmastointi, liesituuletin veti suurimman osan höyryistä taivaan tuuliin ja parveketuuletuksella koitin poistaa loput. Silti vielä tänä aamunakin olen haistellut mietoa savun hajua, taisi tarttua seiniin, saa nähdä teinkö suurenkin typeryyden vai haihtuuko tuoksu parissa päivässä. Eihän tässä muuten mitään ongelmaa ole, ei se paha haju ole, mutta kun Pavlovin koiralle pukkaa nälkä koko ajan...

Hyvä tuli savukalasta! Pitihän sitä jo eilen maistella. Jos joskus tarvitsen juhlaruokaa, voin kokeilla savustamista toiseenkin otteeseen. Lihaa ehkä seuraavaksi. Tänään aion nauttia juhla-aterian, teen vielä kalan kupeeseen pottumuussin, oikeata voita ja maitoa. Eridanous-jogurtista ja kurkusta tehty kastike makoilee jo jääkaapissa ja kerää makuja ympärillensä. Jei!  Hulluilla ei välttämättä ole halvat huvit, mutta minkäs voit, kun on ehtivä mieli.

6 kommenttia:

Marjaana kirjoitti...

Voi pahus, nälkä tuli täälläkin. Nam!

Nieriää ei pikku pitäjästämme saa, mutta marketeissa käydessäni täytyykin taas joku kerta napata vonkale matkaan. Me esikoisen kanssa tykätään uuninieriästä ihan oliiviöljy-sitruunakastikkeella siveltynä, kun itse kala on niin maukasta. (Pesee kuus-nolla ne kassilohet, onneksi jätit ne kauppaan ;-)

Niin, ja olen sitä mieltä, että jotain iloja sitä kyllä pitää elämässä olla. Punaviinin lisäksi.

Peppone kirjoitti...

Kuulostaa todella hyvältä ja käsittääkseni oli aika vaivatonkin operaatio. Täytyypä kokeilla, samoin kuin tuota sinun kastikettasi joka sai mielenkiintoni heräämään.

Timo Lampi kirjoitti...

Nam. Meillä nieriää saa kesäsin tilan rajalta, senku vaa viehettä vetee. On kyllä vallan hyvää kalaa.

-kummitus- kirjoitti...

Marjaana, vähän turhan hieno kala on nieriä savustettavaksi, mutta herkkua!

Peppone, siinä jugurttikastikkeen teossa on yksi vaihe, jossa sulle saattaa käydä huonosti. Kurkku pitäisi nimittäin raastaa... ;-D Mutta jos siinä onnistut, lisäät jogurtin lisäksi raasteeseen pippuria ja suolaa rapsauksen ja jos oikein gourmeeta tahdot, niin persilja- ja kaprissilppua. Käy myös maggaralle tai kasvispihveille. Tai voileivän päälle.

Voi Timo, tulen kohta kateelliseksi siitä teidän kesäpaikasta. No enkä tule! Eihän minulla ole sellaiseen varaa, enkä osaa tehdä mitään eikä minulla ole autoakaan. Heh, heti helpotti.

Timo Lampi kirjoitti...

Ei köyhä (minä) tollasta paikkaa saa ku kovalla työllä. Se, että joessa liikkuu nieriää ja purotaimenta johtuu siitä, että -70luvulla yläjuoksulta pääs kalankasvattamolta karkuun 30-50 000 kalaa karkuun ja nyt joessa on oma luontainen kalakanta. Tuota en tienny kun tilan (tyhjän) ostin. :)

-kummitus- kirjoitti...

Joo, en mie sillä, että tässä toisten omaisuutta laskemaan ryhdyttäisiin. Toiset hankkivat koteja, toiset matkustelevat, toiset menevät naimisiin ja eroavat kalliilla, toiset hankkivat kesäkodin. Minä kyllä tiedän tasan tarkkaan, mihin typeryyteen olen omat roposeni upottanut.

Hieno juttu tuo oma erikoinen kalakanta!