keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Onnellinen hetki elämässä

Alkuhaastattelu meni niin hyvin, että johan on ihme, jos en pääse testattavaksi ja toiseen haastatteluun. Sitten kun minut on taas yhden konsulenttifirman ansiosta testattu, pääsen heidän jemmalistoilleen ja voi olla, että sitä kautta tulee uusia haastattelukutsuja. Tietenkin sillä ehdolla, etten mokaa testeissä totaalisesti. Minä en ole mikään päättelyn kukkanen enkä logiikan riemuvoitto, sosiaalistä älykkyyttä ei yleensä noissa testeissä mitata. (Kukas täällä nylkee karhua ennen aikojaan?)

Nukuin viime yönä kahdeksan tuntia. Olen kuin uusi ihminen. Eikä tarvinnut tunkea edes korvatulppia korviin, vaikka asunnossani nukkui toinen ihminen. 1,5 kk siihen meni ennen kuin totuin juuri ennen veljentyttären poismuuttamista toisen ihmisen läsnäoloon. Minulla on siis vielä toivoa.

Jos hyvin käy, saan tänään vieraan seuraamaan hiprakoitumistani. Perjantaina lupasin mennä tekemään ruuat veljilleni ja heidän vaimoilleen. Perhekokoontumista pukkaa. Mukavaa. (Minua alkaa pelottamaan tämä yltiöoptimistisuus. Tammikuun vuokrankin maksoin äsken hätäpäissäni, kun tulivat ensimmäiset täydet ansiosidonnaiset. Huhhuh! Mihin tässä vielä joutuu? Hunningolle toivottavasti.)

Ei edes Lionel Shriverin Jonnekin pois -romaani ole saanut minua masentumaan. Täytyy kyllä tunnustaa, että pakko oli käydä tutkimassa viimeisiä sivuja, että lopussa edes kiitos seisoo Shepherdille. Minä olen niin huono nykyään kestämään edes fiktiivisten hahmojen pettymystä. Mutta kyllä olen huutanut sisäisesti monta kertaa hallelujaata lukiessani hra/ nti/ rva Shriverin Amerikka-kuvausta. Perkele!

Mutta nyt! Pyykkipäivä! Sitten imurointipäivä. Sitten juopottelupäivä. Hah!

8 kommenttia:

Neo kirjoitti...

Jee! Hyvä sinä. Lakkaat vaan nylkemästä sitä karhua nyt.

Reipasta pyykki-imurointi-juopottelupäivää. :)

-kummitus- kirjoitti...

Joo, mutta en kuitenkaan kuvitellut oikeasti SAAVANI sitä paikkaa! Sevverran realismia on minullakin. Kiitos!

Peppone kirjoitti...

Tosi mukava lukea että suotuisat tuulet puhaltavat, niin työnhaku- kuin muillakin rintamilla. Hauskaa hiprakkaa!

Anonyymi kirjoitti...

Onnelliset hetket ovat tärkeitä! Eläköön yöuni, eläköön hyvin mennyt alkuhaastattelu! Maljat niille!

Tylsästi oion myös, että vaikka nimestä niin saattaisi päätellä, Lionel Shriver ei ole herra vaan naispuolinen henkilö. (Malja sillekin ;-)!)

t. sanna

-kummitus- kirjoitti...

Etenkin uni, Sanna! Se on tärkeätä! Olen taas viime aikoina huomannut, että ei ihan tuo viitisen tuntia riitä. Jotkut eivät saa sitäkään, jonka johdosta otan osaa, koska menisin hulluksi, jos se vielä siitä vähenisi.

Vai on Lionel nainen. Olisi ehkä kannattanut kuugeltaa, mutta hyvä niin. Oli hän nyt sitten mies tai nainen, niin hienosti vetää!

Marjaana kirjoitti...

Hyvää pyykkiä-imurointia-juopottelua.

Ja parempaa testiä ja toista haastattelua. Jännää!

stansta kirjoitti...

Onneen ei tarvita paljoa - sopivasti riittää..! =)
Hyvää itsenäisyyspäivää!

-kummitus- kirjoitti...

Marjaana, kiitos. Kumpa olisin eilenkin tehnyt kaikki toisin. Meni turhan levottmaksi.

Stansa, ollaan itsepäisiä! Ja tyytyväisiä siihen. mitä on.