torstai 14. helmikuuta 2013

Vatsanpohjasta kourii

Olen etsinyt ja pessyt työkahvimukini sekä vesimukini. Tänään käyn paitakaupassa ja etsin sisäkengät. Sitten pakkaan ensiapupaketin (dödö, hiuslakka, kolikoita, ompeluvälineet, finnrexin, allergia- ja migreenilääkkeet). Suurin osa tavaroista on edelleen siinä samassa kassissa, missä kannoin ne joulukuussa 2011 kotiin. Tilasin uuden verokortin, TE-toimistoon laitoin kyselyn, että eihän minun tarvitse sinne mennä, kun huomenna menen töihin. Pitää varmaan vielä soittaa, kun eivät ole vastanneet.

Ottoveli soitteli eilen, oli Singaporen satamassa lastivahdissa. Juonimme vähän hänen raha-asioitaan. Pesti loppuu vasta toukokuussa. Hänkin iloitsi töiden alkamisesta, olen viime aikoina saanut häneltä moniaita kannustavia tekstiviestejä, joissa varoitellaan alkoholin vaaroista sekä masennuksen salakavalasta hiipimisestä. On siinä mulla merimies! Mutta huolestuttanut on häntäkin, ymmärrän. Tuntee historiani heittäytyvänä surijana, onneksi siihen ei tällä kertaa päädytty, vaan olen kantanut työttömyyteni kunnialla ja ilman draamaa.

Minä pidän rutiineista. Etenkin pidän tutuista rutiineista. Nyt on taas uuden ja tuntemattoman rutiinin opettelu edessä. Vähän jännittää, mutta enimmäkseen olen hyvällä tuulella. Vähän jänskättää uusiin ihmisiin tutustuminen, yrityskulttuurin haistelu, miten työt tehdään, ollaanko asiallisia vai ilkeitä, ovatko toiset tasa-arvoisempia kuin toiset ja miten meidän kunnon naisten käy. Välillä kouraisee, kun tajuaa, miten iso asia elämässä työ on. On kuin olisi menossa ensimmäistä päivää kouluun.

Vielä koitan hetkeksi unohtaa jänskätysmomentin.Teen aamupalalle vaivaamatonta leipää. Tällä kertaa sen erikoisuutena on paseerattu tomaatti, käytin purkinpohjan osana leipänestettä. Väri ainakin punertaa. Hih. (Voi kun kaikki sujuisi hyvin!)

10 kommenttia:

Maketsu kirjoitti...

Onnee uudelle duunille!

Nollavaimo kirjoitti...

Onhan sulla bussilippu ?

-kummitus- kirjoitti...

Perkele, bussilippu! Iik! Hyvä kun muistutit, käynkin sen lataamassa ennen paitaretkeä. Kiitos, Nollis!

Ja Maketsu, kiitos myös. Olen iloisa!

Puhuri kirjoitti...

Jee, onnea!

Maria kirjoitti...

Jännittäähän se uuden alkaminen aina. Kun työpaikalla viettää merkittävän osan valveillaolostaan, niin se ON iso asia!

Olen niin iloinen puolestasi, onnittelut vielä kerran! Kaikki sujuu hyvin, sinä osaat.

Kionaya kirjoitti...

Sanonpa vielä kerran, kun edellinen häipyi taivaan tuuliin, että kaikki menee ihan varmasti hyvin! Kiva, kun on pehmeä lasku ja heti viikonloppu edessä.

Minunkin piti laittaa taikina aamulla nousemaan, mutta nukuin pitkään, mikä ei ole mitään uutta.

Anonyymi kirjoitti...

Kunhan nyt pidät huolen että saat yösi nukutuksi, olisi aika noloa ruveta kuorsaamaan työpöytänsä ääressä ensimmäisenä päivänä. Ulos huhtomaan niin helpottaa unen saantia kummasti.
*Pitää peukkuja heräämisen puolesta*

-kummitus- kirjoitti...

Puhuri ja Mymskä, kiitos! Kiona, varmasti menee, mutta luonne on hermoilijan...

Peppone, elä manaa siellä! Tähän saakka olen nukkunut kuni murmeli koko vkon, ainakin 6 h putkeen. Ei se muutu ensi yönäkään.

Marjaana kirjoitti...

Toivottelen mukavaa ja jännää ekaa työpäivää vähän näin ennakkoon, koska huomisaamuna tuskin ehdit/jaksat/pystyt blogeja lueskelemaan.

Elämme jännittäviä aikoja! (En meinaa pysyä nahoissani, tää on musta niin hyvä uutinen!)

-kummitus- kirjoitti...

Oon rätti ja poikki. Olisi pitänyt viisaammin tuhlata tämä ainokainen toivomuksensa ja toivoa joko lottovoittoa tai ameriikanperintöä. Selkä, jalat, PÄÄ!