keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Mitäs läksit?

Olihan taas sellainen päivä eilinen. Ähkin ja puuskutin töissä aina selkälihaksen osuessa väärään asentoon, mutta sain kuin sainkin hommelit tehtyä ja itseni junaan niin, että kerkesin silmälääkäriin ensimmäisen kerran 25 vuoteen.

Hyvä oli, että menin, vaikkei monitehoja ollut luvassa vieläkään, ihme kyllä. Vahvuudet ovat muuttuneet aika ravakasti, itse asiassa paremman silmäni näkö on nykyään -4, kun se aikaisemmin on ollut -5. Siitä huonommasta nyt ei kannata puhua mitään, silmänpohjan nähdessään lääkäri oikein innostui. Minulla kun kakarana meinasi verkkokalvo irrota, niin ihan ensimmäisillä laserjutskilla se liimattiin takaisin kiinni. Lääkärin sanojen mukaan aikaan saatu jälki on samantyyppistä kun jos olisi hyttynen ammuttu norsupyssyllä.

Joko perintötekijät tai molempien silmien vauriot (jepjep, vasemmastakin löytyi jotain samantyyppistä jälkeä, joka on luojankiitos parantunut itsekseen...) ovat saaneet silmänpaineen nousemaan 23een, kun se saisi olla 20. Setä kirjoitti lähetteen sellaiseen päivän pituiseen silmänpaineen seurantaan ja sitten saankin poiketa kylään vielä tämän vuoden puolella. Jos paine on kohollansa, ensin on luvassa lääkehoitoa ja sitten ehkä leikkaushoitoa. Ja ehkä jotain sokeutta jossain vaiheessa elämääni – jos nyt sitten niin pitkään elän.

Diagnoosin lisäksi herra puhdisti vasemman silmäni kyynelkanavan. Minulla kun tuppaa silmä valumaan ulos mennessäni niin, etten tahdo nähdä mitään. Puhdistus tarkoitti sellaisen pitkän kapean taipuvan neulan työntämistä kyynelkanavaan (tuntui, mutta ei sattunut) ja sitten suolaveden ruiskaisemista kanavaan niin, että se tuli suuontelosta pois. Tuli. Sattui vähän, mutta ei ollut kuolemaksi, voin suostua uhriksi toisenkin kerran, jos pitää.

Harmikiukustus. Ei tästä ihan aikuisten oikeasti tule mitään, vanhenema ja paloissa kuoleminen. En kuitenkaan ainakaan vielä käyttäytynyt lapsellisesti ja vetänyt perseitä olalle. Kikkelis kokkelis, jokohan tänään? Vai säästänkö rahat valkoiseen keppiin ja pistekirjoituskurssiin? Voihan Braille!

7 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Äyks, ei minulla tuollaista juttua ollut silmien kanssa. minulla vaan voimakas likitaitteisuus (-9,75 ja -8,75 tai jotain sitä luokkaa) tekee sen, että kaihi (se leikattava muoto) muodostuu tod.näk. ennen viittäkymppiä. Ja minä kun olisin halunnut kuulla vain sen, että leikataanpa laserilla, että voi jättää rillit edes hetkeksi pöydälle.

Tuon lääkärikäynnin (lekuri oli sentään tumma ja komea nuorimies, että jotain lohtua vanhalle naisellekin) jälkeen ajattelin, että en mene mihinkään lääkärin enää ikinä, kun aina vaan saa kuulla olevansa vanha ja taas hiukan raihnaisempi.
Kunnes sitten sydän- ja verisuonisairaudet iskivät, melkein yllättäen vaikka ei oikeastaan.

Jotta niin. Kikkelis kokkelis, saatana. Eikö vanheneminen riittäisi ihan numeroina ja elämänkokemuksena, pitääkö sitä vielä pala kerrallaan kuolla?

-kummitus- kirjoitti...

Tervetuloa vaan tänään n klo 16 alkaen matalaan viinibaariini. Voidaan kauhistella asiaa vaikka yhdessä juuston ja muun herkun katveessa. ;-D

Mie en tykkää tästä vanhenemisjutusta yhtään laisinkaan. Mutta tehdään ainakin loppuelämästä mukavampi. Lisää pehmusteita!

Mymskä kirjoitti...

Houkutteleva tarjous, mutta pitää mennä mummojumppaan taistelemaan ikääntymistä vastan... :D

Strangefruit kirjoitti...

Niin, vain teini-ikäisiä (ja sille tasolle jääviä) suojaa ajatus kuolemattomuudesta... kai sitten meidän joille tuleva osuus elosta todennäköisesti on lyhyempi kuin mennyt on vain tehtävä siitä mahdollisimman mukavaa... sanavahvistus on muuten dectod, siis melkein detox

-kummitus- kirjoitti...

Oi, Outohedelmä, niin pitkään kun elin siinä kuolemattomuuden kehässä. Kai se on saaplari pakko tunnustaa, etten tästä juurikaan tuoreemmaksi muutu.

Hörps, sanoo viinilasi. Toisaalta jotenkin uskon hyvän viinin ja naisen vanhenemisteoriaan. Mutta vain oikeissa olosuhteissa... ;-D

Puhuri kirjoitti...

Mun mutsilla on myös silmänpainelääkitys. Pitäis itsekin mennä mittauttamaan, kun se(kin) on kai perinnöllistä.
Mutta sen lääkkeen sivuvaikutuksena on runsaampi ripsien kasvu, mikä kyllä näyttää pitävän paikkansa. Että jotain positiivista lohdukkeeksi. (Vaikka enhän tiedä, jos sulla on ennestäänkin jo tuuheat kuin pulloharjat)

-kummitus- kirjoitti...

Puhuri, varmaan riippuu lääkityksestä, but let´s put it this way; jos minun silmissäni olisi pulloharjat, minulla olisi ongelma. Pienet silmät, iso sydän... Itse asiassa siinä on juttu, jota en taida ikinä saada. Isoja silmiä. Toisaalta voivathan ne sokeina näyttää paremmilta, mutta te saatte sitten kertoa sen minulle, koska mie en enää ole näkemässä tätäkään...