Voihan ahdistus sentäs! Minulla on taas aika näkökenttätutkimukseen iltapäivällä. Onni on, että vain vasen silmä tutkitaan. Mutta miten sitä sitten silmäpuolena pääsee kotiinsa? Tuskastuttaa jo etukäteen.
Rva lääkäri lupasi katsoa tulokset elokuussa lomansa jälkeen. Totesi, että en mie siinä ajassa kerkeä sokeaksi tulemaan ja pyysi ottamaan yhteyttä, jos hänestä ei mitään kuulu. Hyvä näinkin, en minä nyt varsinaisesti uskonutkaan silmien rapistuvan hetkessä, ja tosi hieno asia on, että saan tutkimukset työterveyshuollon piikkiin, vaikk ne eivät periaatteessa siihen kuuluisikaan kuulema.
Mutta toisaalta, nyt jos jotain vikaa löytyy, saan lähetteen silmäpolille. Sitten ei taas joudu hirveitä maksamaan, toisin kuin yksityisellä. Toivon todella sairastuvani kaikkiin tauteihini ennen kuin siirryn eläkkeelle, ettei sitten tarvitse muuta kuin reseptejä uusia, koska sen jälkeen ei ole enää tätäkään varallisuutta maksaa kalliita yksityislääkärilaskuja. Tai sitten on löydettävä rikas mies, nainen, koira tai ekstraterrestial, joka maksaa kaiken puolestani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti