perjantai 12. maaliskuuta 2010

Unta ja unelmaa

Ennen kuin heräsin, näin unta, että olin saattohoidossa. Olin vanha, tukkakin oli varmaan sädehoidon tai muun takia osittain lähtenyt. Lyhkäisessä pätkässä tuli käytyä monenlaisia tunteita läpi, mutta oikeastaan oleellisin oli helpotus. Että nyt se on sitten ohi ja turha rypistellä enää. Mutta niin kuin unilla on tapana, sekin muuttui kun siirryin yhdestä ovesta toiseen tilaan. Pöh. Kai se kuoleminen on sitten niin suuri juttu, ettei sitä tällaiselle tavalliselle taapertajalle mielikuvituskaan uskalla näyttää.

Luulen, että akkain lehdestä lukemani juttu sellaisesta parikymppisestä tytöstä, jonka veli oli kuvannut hänen kuolemansa. Onni (jos nyt sellaisessa jutussa onnea on) oli, että hän oli saanut kuolla kotonaan ja ilmeisen rauhallisesti kuitenkin. Jotenkin surkeata, kun lukee nuoren ihmisen kuolemasta, minua tietysti heti alkoi itkettämään. Se varmaan jäi nukkumaan mennessä viimeiseksi tunnelmaksi ja vaikutti univalikoimaankin.

Unelmaosiossa tänään toivon saavani yrittimyrttiset multiin. Sekä muutkin parvekekukkaset. Parvekkeen pesusta ei varmaan vielä kannata haaveilla. Ne seinät vaan ovat niin rumat. Ja ritilälattia kanssa. Yök yök. Veljeni lupasi rakentaa minulle vielä kevään aikana kukkapöydän, niin ei tarvitse miettiä kukkalaudan rakentelua. Sen sijaan olen kyllä miettinyt, että rautakaupasta saattaisi löytyä sellaisia kukkalaatikonripustuskoukkuja, joilla saisin kukkia lisää ikkunalle, kun niiden poikki kulkee sellainen koristeputki/kaide, joka on kuitenkin tukevasti kiinni karmissa. Siinä pysyisi laatikko tukien avulla. Olisiko lauantaina hyvä rautakauppapäivä?

5 kommenttia:

zenonah kirjoitti...

Aina on hyvä raurakauppapäivä! Rautakaupoissa on sitten kivaa shoppailla :D

Kiona kirjoitti...

Minä näin unta revontulista ja jostain matkasta. En muista, mihin olin menossa. Ai niin, näin tulipalonkin.
Ja kuten Zenonah sanoi, aina on hyvä rautakauppapäivä. Niillä on kivoja tavaroita.

Puhuri kirjoitti...

Hyvä muistutus, jospa saisin aikaiseksi valmistella ensi kesän ennennäkemätöntä kasviloistoa parvekkeelle, yritän siis peesailla!
(Unessa söin valtavan annoksen hummeria)

-kummitus- kirjoitti...

Zen, rautakaupoissa näkee yleensä miehiä, vaikken kyllä juuri nyt muista, miksi se oli oleellista. ;-D

Kiona, tavarat niissä paikoissa ovat jotenkin KESTÄVIÄ. Unesi varmaan kertovat jotain pääsisisäisestä toiminnasta.

Puhuri, hyvä! Tsempataan toisiamme. Onkos sulla palsta vai jätitkö hankkimatta. Luin lehdestä, että tuohon naapuriin olisi tulossa muutaman vuoden sisällä siirtolapuutarha. Ajattelin heittäytyä jonoon, jos vaikka saisin tosi läheltä kesämökinkin... ;-D

Hullu varmaan - haen ongelmia itselleni.

En muuten koskaan ole syönyt hummeria. Jotain kokeiltavaa minullakin vielä edessä.

Puhuri kirjoitti...

En minäkään ole oikeasti syönyt hummeria!
Ei ole palstaa, enkä ole edes jonossa. Jos nyt sais parvekkeensa edes vehreytettyä.
Joskus minäkin haaveksin siirtolapuutarhamökistä, olis se kyllä jotain. En sitten tiedä, riittäiskö tällaisella laiskimuksella tarmo tositilanteessa. Mutta kannustan!