Oli tulossa syksy. Oli jo kylmä, etelään matkalla olevan pikkulinnun siivet kangistuivat, se putosi pellolle. Kun se makasi paleltumaisillaan, paikalle tuli lehmä, joka pudotti läjän sontaa sen päälle. Lanta oli pehmoista ja lämmintä, pikkulintu virkosi alkavasta koomastaan.
Lintu nautiskeli ihanasta lämmöstä onnellisena ja alkoi ilosta visertää. Ohikulkeva kissa kuuli viserryksen ja lähti tutkimaan mistä ääni tulee. Se löysi linnun, kaivoi sen esiin lannasta ja napsaisi suuhunsa!
Kertomuksen opetus:
A) Eivät kaikki ole vihollisiasi, jotka heittävät paskaa niskaasi.
B) Eivät kaikki, jotka kaivavat sinut ylös paskasta, ole ystäviäsi.
C) Kun on lämmin ja hyvä olla, on parasta pitää turpa kiinni!
D) Ei kannata visertää, jos on kaulaa myöten paskassa.
***
Ja mitä minä opin edellisestä? Aina kun kuvittelen, että avioliitosta johtuvat ongelmani ovat takana, niitä tulee uusia. Jouduin avaamaan tekstiviestiyhteyden sen kusenpolttaman runkkurukkasen kanssa, jota myös ex-puolisoksi kutsutaan. Ehkä asiat selviävät, ehkä alan etsiä jotain psykopaattia tekemään sille jotain erinomaisen pahaa. Sue Grafton kuulema kirjoitti aakkoskirjansa, kun mietti kostokeinoja entiselle puolisolleen, minun on pian tehtävä jotain samankaltaista, tai muuten ihan oikeasti alkaa kostonmiekka heilumaan.
Mitäs vittua visertelin, kun edelleen olen kaulaani myöten paskassa? Jotta se siitä hyvästä tuulesta, onnellisesta ja iloisesta elämästä. En kuitenkaan rempaissut klassista ratkaisupullollista, vaan söin itseni turvoksiin. Taitaa muutenkin olla parempi pitää itsensä mahdollisimman rumana, ettei vain vahingossakaan kiinnitä yhdenkään ainoan miehen huomiota, siitä ei seuraa kuin pahaa mieltä ja rahanmenoa. Enkä kuulkaa jaksa edes kertoa asiasta enempää, sanotaan nyt vain, että ryhdyn ratkaisemaan sitä(kin, edellinenkin on nimittäin vielä kesken).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Kusenpolttama runkkurukkanen :-D! Saanko säilöä tuon käytettäväksi, jos moiseen itsekin vielä törmään (toivottavasti en). Aikoinaan X-fileseissa joku murhari lähetti uhreilleen ennakkoon tekstarin, jossa luki "Die bug die". Siinäpä hyvä viesti exäsi kaltaisille ihmisen irvikuville.
Eih, sanavahvistus on "miesolin". No en oo ollut mies!!
t. sanna
Tuolla kusenpolttamalla runkkurukkasella minäkin herkuttelin (no pun intended), miten loistava nimike.
Minustakin tuntuu, että sitä onnea ei kannata kamalasti toitottaa. Siitä joku saatanan universaali voima ottaa ja nokkiintuu, ja sitten tulee pafkaa nifkaan.
Kukaan ei varmaan enää usko, että olen oikeasti tosi rauhallinen, suorastaan flegmaattinen ihminen. Koska sitten kun suutun, mie ihan oikeasti suutun, enkä edes lepy kunnolla.
Räyh.
Hieno allegoria, hienot sanavalinnat muutenkin - ja tilanne sinänsä on perseestä. Meidän kotona asuu yksi heebo, jonka ex-puoliso on narsisti, joten ymmärrän oikein hyvin kostonhimoiset ajatukset. Itse toivoisin, että kaikki tommoset tyypit ajaisivat rekan alle (paitsi että kai se sitten olisi sille rekkakuskille traumaattista).
Minäkin tuota kusenpolttamaa runkkurukkasta nauroin vaikka asia ei olekaan yhtään huvittava. Kukkis hyvin oivalsi, että rekan alle tuollaiset vaan. Voi kun siitä eroon pääsisit lopullisesti.
-Kiona
Toivossa on kuulkaas hyvä elää. Ehkä vielä jonain päivänä pahoja asioita sattuu pahoille ihmisille.
joo, toi KP RR on kyllä pätevä ilmaisu :)
jos mä voin jotenki jeesiä niin sano vaan, mä oon aika diplomaattinen jätkä.
Kiitos, ystäväiseni, nyt ei enää diplomaattia tarvita, vaan pommimies... ;->
Lähetä kommentti