Missä nuoret miehet ja vanhat naiset kokoontuvat ruuan ja alkoholin ääreen, on vaarana, että koko sakki liioittelee ja joutuu kaamean kankkusen kynsiin. Näin kävi, kun Tapaninpäivänä kutsuin pari ystävääni kylään. Ensimmäinen virhe tapahtui jo siinä, että vieraat saapuivat melkoisen myöhään. Toinen virhe olivat ruuan kanssa tarjotut vodkanapsuset. Kolmatta virhettä ei kannata enää edes muistella, peli oli menetetty.
Nukkumaan menin kuuden maissa aamulla, vieraat jäivät vielä pariksi tunniksi viihdyttämään itseään. Oli kuulema ollut melkoisen vinkeätä saapua kotiin kahdeksan maissa tuhannen päissään, kun muu väki oli lähdössä töihin. Mutta onneksi tuollaista tapahtuu enää erittäin harvoin. Ja onneksi oli hauskaa! Tanssia, laulua, muisteloita ja ruokailua juopottelun lisäksi, mikäs ihme siinä, että aika venähtää.
Eilinen sitten meni krapulan merkeissä. Makasin sängyn pohjalla voihkien ja torkkuen, en edes puhelimeen voinut vastata. Omahoitaja tuli onneksi pelastamaan ruokintapuolen, tilasi meile roskaruokaa, jonka tosin sain syötyä vasta joskus keskiyön paikkeilla. Sitä ennen nautin paljon buranaa ja vettä. Ainvan infernaalinen olo! Onneksi en enää moiseen itseäni turhan usein houkuttele, joku järki päässä yleensä, mutta nyt oli sen verran harvinainen herraseura kylässä, että tuli sitten pantua parasta pöytään. Neitiseurasta olen saanut nauttia useammin, hauskaa että ystäväni tuntuvat tulevan toimeen myös keskenään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti