maanantai 12. joulukuuta 2011

Junaa saa käyttää vain vessan kissa

Ihanaa, kun ulkona vähän pakastaa. Oikeastaan tämän syksyn loska on ollut harvinaisen vähäistä. Nyt kun vielä sellainen kaunis pysyvä lumikerros roiskahtaisi taivaalta, olisi maailma taas puhtoinen. Omahoitajan kanssa suunnittelimme eilen joulua. Minä en ihan oikeasti osannut odottaa saatikka toivoa, että viettäisin sen hänen kanssaan. Niinpä en edes puhunut koko jutusta, ennen kuin hän otti sen puheeksi. Se tekee minut kovin iloiseksi, mutta samalla pelottaa, koska ainahan minä vain enemmän häneen kiinnyn ja sitten tulee suru, kun tämä loppuu.

Muuten nukun huonosti. Se ei ole enää mikään uutinen.

3 kommenttia:

Oma tila ja ajatuksia kirjoitti...

Eikös olekin ihanaa nukkua huonosti! Naama näyttää jopa entistä elähtäneemmälle, päivittäisistä rutiineista suoriutuminen tuntuu haasteelliselta ja olo on ylisentimentaalinen. Aivan mahtavaa! Sama vaiva :)

Puhuri kirjoitti...

Täällä myös valvotaan...

-kummitus- kirjoitti...

Oma tila, kyllä on! Kraaterit senkun syvenevät! Ja sitä itkua olisi liikkeellä täälläkin, välillä käyn vessassa tiristelemässä vesiä paperiin. :->

Puhuri, sinäkinkö raasu? Äläpäs riehu niiden töiden kanssa!