tiistai 20. joulukuuta 2011

Ohi on

Työvelvoitteeni loppui juuri, lupasin kyllä vastata työtyyppisiin kysymyksiin puhelimitse, mikäli niitä tulee. Eivät minun suomalaiset kollegani mitään pahaa ole tehneet. Eivät amerikkalaisetkaan noin periaatteessa, heillä on vain pomoinaan osakkeenomistajia, jotka tahtovat kapitalismin iänikuisten lakien mukaan tuottoa sijoitukselleen. Sen enempää en talouspolitiikasta puhu, voi olla, että puhuisin rumia jossain vaiheessa.

Työttömyys koittaa kesäkuussa. Jotain hyötyä pitkästä urastani kuitenkin. On kuusi kuukautta aikaa etsiä töitä. Tai miettiä, että mitä tahdon tehdä. Vai heittäydynkö vapaaherrattareksi ja Omahoitajan elätettäväksi? Just joo, lehmät lentävät ja joulupukkikin on olemassa. Mutta vakavasti puhuen, tämä tuntuu muultakin kuin kohtalon sormelta, taikauskoisempi puhuisi ennusmerkeistä. Minulle on myönnetty ihan yksityinen etsikkoaika, kannattaa käyttää hyväkseen.

Mutta nyt, armaat toverit, ei ihan vielä. Minä juon nyt rommia. Itkettivät perkelleet vielä viimeisenä työpäivänä töissä kauniilla sanoilla, lahjoilla ja ystävyydenosoituksilla. Kyllä kuulkaa suomalainenkin halaa sitten loppupelissä. Ja vänisee. Minä vänisen nyt vasta kotona kunnolla. Räkäliinat vaan pinoutuvat.

4 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Puolen vuoden irtisanomisaika on ihan loistojuttu. Liksa juoksee eikä velvoitteita ole (paitsi se jos kutsuvat takaisin töihin samaan paikkaan, hah hah). Voi ellunkanailla ihan vapaasti, sitten kun koittaa se varsinainen työttömyys, on vapaus vähissä.

Nauti siitä ajasta, sellaisia ei kovin montaa kertaa tule. Siinä samalla saattaa ajatus kulkea siihenkin, mitä sitten jatkossa. Niin kävi minulle.

Kiona kirjoitti...

Voih! Vähän aikaa toivoin, ettei noin kävisi. Onneksi on kuitenkin se puoli vuotta.

Anonyymi kirjoitti...

Sorry, mutta nyt täytyy antaa varoituksen sana kokemuksen syvällä rintaäänelle: se 6 kuukautta sujuu todella nopeaan. Ja työpaikan saanti ei aina olekaan niin helppoa kuin kuvittelisi VAIKKA on alalle soveltuvat koulutus ja pitkä ja tasokas työura takana! Neuvoisin ottamaan pari viikkoa rennosti ja heti sen jälkeen aloittamaan aktiivisen työnetsinnän! Jos uusi duuni löytyy helposti - se tuskin kuitenkaan alkaa heti seuraavana maanantaina. Muutama viikko jää varmasti aikaa nauttia vapaudesta ja silloin se todella tuntuu vapaudelta, kun on uusi työsopimus taskussa.

Terveisin samasta opinahjosta valmistunut kollegasi täältä vähän pohjoisempaa.... Muista kirjoitella ahkeerasti!

-kummitus- kirjoitti...

Arvon kollega, elä pelottele. :-D Lyön vielä lekkeriksi ja totean, etten saa töitä kuitenkaan, jotta miksi edes hakea. Minä kun en ole tasokas. Eikä urakaan ole pitkä tai monipuolinen. Ei minulla edes ole mitään erityistaitojakaan, oikeastaan kuulun siis suoraan luuserisakkiin ja romukoppaan.

Mutta elvistelen tässä vielä puolisen vuotta. Kuvittelen olevani töissä.