Jokapäiväistä leipää

Asioiden kirjaaminen blogiin auttaa niiden toimittamisessa. Käännös on lähes tarkastettu ja koti kiiltelee puhtauttaan. Sain jopa huoltomiehen vierailemaan luonani, keittiönlampun johtoja suojaava lätkä repsotti katosta ja johdot vilkkuivat pelottavasti ulkopuolella. Setä tuli poravasaransa kanssa kylään ja ruuvasi muovinpalan takaisin paikoilleen. Pesin torkkupeiton, seuraavalla kerralla pesen parvekkeen huovat, niissäkin on kesäpölyt näkyvillä.

Omahoitajan kanssa kävin hakemassa asiamiespostista uuden sim-korttini. Vielä menee viitisen päivää ennen kuin vaihdan puhelinpalvelujen tarjoajaa, liittymän hinta laskee kummasti ja pääsen rajattoman nettisurffailun ihmeelliseen maailmaan. Voin oikeasti hyödyntää älypuhelintani. Omahoitajalle tuli viime viikolla puhelinkateus, hän oli hankkinut vielä rehvakkaamman mallin. Toisaalta se oli hänen palkintonsa itselleen vakituisen työn kunniaksi. Hän sai eilen tiedon, että pääsee ammattiaan vastaavaan työhön jo helmikuussa. Olen todella onnellinen hänen puolestaan, enkä vähiten siksi, että matkasuunnitelmamme todellakin alkavat toteutua. (Olen onnellinen hänen ilmestymisestään elämääni monella tapaa. Ihmeellinen ihminen, olen jo todennut moneen kertaan, mutta en voi lakata sitä toistelemasta. Parantavaa voimaa!)

Huomenna matkaan pohjoiseen Suomeen. Omahoitaja juhlii kavereidensa kanssa valmistumistaan pitkän kaavan mukaan koko viikonlopun. Matkaa ennen minun pitää vielä yhtä Pekkaa käydä ennakkoäänestämässä. Palaan takaisin langoille joskus ensi viikolla.