torstai 5. toukokuuta 2011

Rahan arvo käy yksilöön

Minä ja raha olemme ystäviä nykyään. Tai pikemminkin meillä on neutraalit välit; mikä tulee, myös menee, eikä niin kuin vielä avioliiton aikaan, ettei mikään raha maailmassa riittänyt täyttämään sitä Moolokin kitaa, jota myös aviomieheksi olen kuullut kutsuttavan. Maksoin velkani (minunhan se oli, koska oli vain minun nimissäni, ei sitten mikään heräkello soinut, kun hänelle ei velkaa edes olisi myönnetty – pakollinen soimaan itseäni-hetki, älkää kiinnittäkö tähän mitään huomiota), nyt opettelen varovaisesti viettämään keskiluokan eloa.

Muutama hetki sitten tosin huomasin pihlajanmarjojani natustellen, että kuulun selkeästi alempaan keskiluokkaan. Pää on pinnalla, elätän itseni, käyn ulkona, syön kotona hyvin, mutta joissain asioissa on pakko säästää. Niin kuin vaikka alusasusteiden hinnassa. Olin useamman naisen seurueessa, jossa esiteltiin ties minkä merkkisiä kauniita ja upeita alusvaatesettejä, vaihdettiin ostovinkkejä ja ihailtiin pitsin kirjoa. Sitten minä hullu kysyin hepeneiden hintaa. Jumalauta! Seitsemänkymppiä pelkistä tissiliiveistä ja toinen puolikas alupöksyistä päälle! Eijjeesusmaaria! Ja kehuivat niitä vielä edullisiksi!

Vaikenin loppukeskustelun ajaksi, yritin leikkiä näkymätöntä. Minun rintareppuni löytyvät Lindexistä tai Kappahlista. Edullisesti ja suurimmaksi osaksi perusmustana. Musta onneksi sopii kaikkien rättieni kanssa, joista suurin osa on yllättäen – mustia. Kun tänään kävin työasioissa ostoshelvetissä, poikkesin Kappahlin alennusmyynnissä kanta-astujakortti mukanani, 75 eurolla sain kaksi paitaa, rintaliivit ja alushousut. Olin aika pirun tyytyväinen. Toinen paidoista ei edes yllättäen ole musta, vaan sellainen kiva raidallinen valko-turkoosi-vaaleansininen.

Kun en vaan vertaa itseäni kehenkään, minulla menee ihan hyvin. Minulla menee helvetin hyvin! Minulla voisi mennä paremminkin, mutta se, mikä jäi taakse, on nimeltään eletty elämä. Siihen nähden menee erinomaisesti! Ja mistäs sen tietää, jos vaikka voittaisin lotossa heti lauantaina! Sitten ostan jotkut tyyriit tissiliivit...

6 kommenttia:

AnneVee kirjoitti...

Mä oon miettiny, että onko niissä kalliissa liiveissä oikeasti joku erikoismukavuustoiminto, kun tunnun olevan melkoinen kummajainen Lindex-liiveineni!

Maria kirjoitti...

Minun tissini eivät mahdu kappahlin/lindexin liiveihin. Ja koska tällä kokoluokalla liivit ovat välttämättömät ja niille joutuu asettamaan tiettyjä vaatimuksia laadun ja mallin jne suhteen, joudun kääntymään erikoisliikkeiden puoleen. Halvimmat rintsikat viimeiseen kymmeneen vuoteen ovat olleet kai noin 60 euroa, ja ne tosiaan olivat halvat.

Olisi kyllä hiton näppärää, jos näitä äärikokojakin olisi joskus tavarataloissa alennusmyynnissä. Ostaisin perkele kymmenet kerralla. Eikä maksais paljon. ja sitten minulla olisi sellainen tilanne kuin kuulemma pitäisi olla: eri liivit joka päivälle ja vielä parit hepenet. Ja tietysti vielä monissa eri väreissä...

-kummitus- kirjoitti...

Anne, minulle yritettiin selittää asiaa, että ne ovat vaan niin superylimaallisen paremmat istuvuudeltaan, että sellaisten jälkeen ei muuta ymmärrä käyttäkään. Niin varmaan, jatkan happamien marjojen pureskelua.

Mymskä, otan osaa! Tiedänhän minä, että niitä pitäisi tosiaaan löytyä joka tilanteeseen sopivat, mutta kunhan nyt edes sen verran, että pääsee pyykkipäivästä seuraavaan. :-D

Mari Koo kirjoitti...

Minulla on sama juttu kuin Mymskällä: rintaliivieni koko on sellainen, ettei sitä saa esim. Lindexiltä. Siksi liiveihin menee helposti monta kymppiä. Ja olen valmis maksamaan rintsikoista, jotka istuvat ja kestävät. Tingin sitten muiden vaatteiden hinnoista ja onneksi olen kooltani sellainen, että kirppisvaatteissa riittää valinnanvaraa :)

Onneksi viime vuosina edullisemmaksi ja hyväksi hankintojen liivihankintojen paikaksi on osoittautunut Change-ketju.

Kiona kirjoitti...

Älä välitä, on täällä toinenkin joka ahtaa varustuksensa halpoihin malleihin. Lisäksi usein - tai no, joskus - käytän hyväkseni tarjousta "Osta kahdet, saat kolmannet kaupan päälle".
Tulikin mieleeni, että pitäisi varmaan käydä liivikaupassa hikoilemassa, kun vanhat valkoiset on ihan rispaantuneet ja harmaaksi muuttuneet.

-kummitus- kirjoitti...

Marinadi, sie olet tuota Changea aikaisemminkin kehunut, mutta heillä taas loppuu alaympärysmitta kesken. terveisin jättiläisten huone ja suku...

Kiona, eihän me huolita moisista maallisista. Ostetaan sitten pussllinen uusia, kun kohdalle sattuu.